Hyviä vinkkejä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytöstä löytyy Helmet-sivuston Lapset-sivuilta. Siellä kerrotaan mm. siitä, kuinka saa kirjastokortin ja kuinka kirjat on kirjastossa järjestetty. Myös eri kirjastojen tapahtumista löytyy tietoa sivun kautta. Esimerkiksi ensi viikon talvilomaviikolla kirjastoissa on paljon toimintaa. Sivut löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset
Aikuisillekin tarkoitetuilta Info-sivuilta löytyy lisää tietoa vaikkapa kirjojen varaamisesta. Varaaminen ja kirjan lähettäminen Helmet-kirjastosta toiseen on alle 18-vuotiaille maksutonta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Hyviä lukuvinkkejä löytyy vaikkapa lastensivusto Okariinon ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin kautta:
http://www.okariino.fi...
Kaupalliset äänikirjakustantajat miettivät, mille äänikirjalle on kysyntää. Cd-äänikirjamarkkinat ovat kuitenkin pienet verrattuna kirjoihin. Varmasti uutuuskirjat ovat kysytympiä äänikirjoina kuin vanhemmat julkaisut. En löytänyt tarkempaa tietoa äänikirjojen tuottamisen hinnasta verrattuna tavallisiin kirjoihin, mutta sekin voi vaikuttaa äänikirjojen tuottamiseen. Toki vanhempiakin kirjoja löytyy cd-muodossa.
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Jos Helmet-korttia on käytetty viimeisen muutaman vuoden aikana, se todennäköisesti on vielä voimassa. Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos tietoja ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ilmaiseksi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tervehdys kirjastosta,
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjoittamassa kirjassa Sukunimet (Otava 2000) Lähteenmäestä kerrotaan, että se on ollut hyvin yleinen tilannimi ja saanut sukunimen tehtävän useammin kuin muut Lähteen-alkuiset paikannimet. Se mainitaan ainakin 60 paikkakunnalla, useimmiten Helsingissä, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Turun ympäristössä, Etelä-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Se ei kuitenkaan ole tuntematon myöskään Itä-Suomessa, Kainuussa tai Peräpohjolassa.
Sukunimet-kirja kertoo että puhdasta vettä pulppuava lähde on ollut entisaikojen ihmisille niin tärkeä, että paikat, joissa lähteitä on ollut, on yleensä nimetty niiden mukaan. Lähde-alkuisia paikannimiä on ollut runsaasti. Lähteen läheisyydessä oleva talo on...
On määritelty.
Toiminta-ajatus
Lappeenrannan maakuntakirjaston tarkoituksena on kirjasto- ja tietopalveluiden avulla edistää Etelä-Karjalan väestön yhtäläistä tiedonsaantia, tarjota mahdollisuus sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjasto tarjoaa eteläkarjalaisten käyttöön uusiutuvat kokoelmat, tilat, henkilöstön asiantuntemuksen, tekniset apuvälineet sekä virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja.
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Tomi Kontiosta on kirjoitettu paljonkin. Kannattaa tutustua teoksiin: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ 2004, Kotimaisia nykykertojia 1-2. BTJ 2003, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud.laitos T 2000, Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?: muistikuvia lapsuudesta. Atena 2003 ja Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002. BTJ 2003. Noissa teoksissa on tietysti paljon samaa tietoa kaikissa, mutta kuitenkin kannattaa perehtyä kaikkiin. Esim. viimeksimainitussa kirjassa (Palkitut kotimaiset...) on Marketta Härkösen artikkeli Kontiosta ja hänen palkitusta teoksestaan, siitä ilmenee, että Tomilla on kaksosveli Timo.
Internetistä löytyy myös paljon sivuja tästä kuuluisasta kirjailijasta, esim....
Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista. Lähde: Karjalan Liitto
Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon.
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneita on skanneri, jolla voi skannata myös filmejä ja dioja. Alla on linkit sivuille, joista löytyy tietoa koneista ja linkki, josta näkyvät niiden kirjastojen koneet, joissa on skanneri:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia....
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tosi harmillista, ja olemme hyvin pahoillamme. Onko mahdollista, että sähköpostiosoitteessasi on virhe, tai että spostisi on täynnä? Joskus myös roskapostisuodatin estää viestin perillepääsyn. Ilmoitatko, jos nämä eivät ole mahdollisia syitä, niin selvittelen asiaa edelleen.
Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa.
Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa.
Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri".
Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman...
