Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tämä tieto:
"Ensimmäinen Karin piirros julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla vuoden 1950 viimeisenä päivänä ja viimeinen juhannuksena 1991."
(HS 25.5.2003)
Aineiston hankintaa koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä suoraan paikkakunnan kirjastoon. Salon ollessa kyseessä, voit tiedustella asiaa lasten- ja nuortenosaston esimieheltä numerosta 02 778 4958 tai sähköpostitse osoitteesta iina.kaustinen@salo.fi
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :...
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
Kirjastonhoitajalta voi kysyä kaikkea mikä Sinua askarruttaa, eli mitä tahansa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on perinteinen kirjaston tietopalvelu, jossa etsitään luotettavia lähteitä kirjaston kirjakokoelmista ja verkosta kysyjän etsimästä aiheesta.
Voit tutkia kysymyksiä ja vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset sekä palvelun infoa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta, saadaksesi paremman käsityksen palvelusta.
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappien ensimmäinen virka-asu tuli käyttöön vuonna 1988, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Asu oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, ja sen kutsumanimeksi vakiintui "Vuokko". Asuun ei kuulu lipereitä, vaan korkea valkoinen kaulus. Nurmesniemen suunnittelussaan tekemistä valinnoista en löytänyt tietoa, mutta yleisesti ottaen naisten virkapukeutuminen on eronnut miesten virkapukeutumisesta. Elisa Vihervaara-Räihän teologian pro gradu -tutkielmassa Papin uudet vaatteet: sukupuolen merkitys Suomen evankelisluterialaisen kirkon pappien virkapukeutumisessa (Helsingin yliopisto, 2022) käydään läpi paitsi papinasujen historiaa, myös yleisemmin sukupuolen ja pukeutumisen suhdetta. Virhervaara-...
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta voit selailla yritysten tietoja. Yritystietojärjestelmän käyttö on maksutonta. Ohessa linkki:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1
Nimi Adrian on peräisin latinan kielisestä nimestä Hadrianus, jonka merkitys on ollut Hadriasta kotoisin. Hadria oli kaupunki Pohjois-Italiassa, jonka mukaan taas Adrianmeri on saanut nimensä. Eli samasta nimestä Adrianissa ja Hadrianuksessa kysymys on. Kenties kääntäjä Pirkko Talvio-Jaatinen on etsinyt käännökseen hiukan humoristista nimeä kirjojen nuorelle sankarille ja siksi valinnut tuon nimen alkuperäismuodon. Tämä on kuitenkin vain olettamus.
Sue Townsendin neljä Hadrianus-kirjaa ilmestyivät suomeksi 1984-1994 ja kertovat murrosikäisen Hadrianuksen elämästä päiväkirjan muodossa.
2000-luvulla kahdessa suomeksi ilmestyneessä kirjassa päähenkilön nimi on suomennoksessakin Adrian. Niissä kirjan sankari on jo aikuinen mies ja ne ovatkin...
Varhaisin tunnettu viittaus "jättiläisten hartioilla seisomiseen" muiden ihmisten opin ja kokemuksen varaan rakentamisen vertauskuvana on tuo mainittu ranskalaisen Bernardus Chartreslaisen (k. 1125) nimiin laitettu sanonta. Se löytyy Johannes Salisburylaisen (n. 1115-1180) logiikan puolustukseksi laaditusta latinankielisestä teoksesta "Metalogicon" (1159). Se, mitä Bernardus Chartreslaisen omista kirjoituksista tunnetaan, on välittynyt lähinnä hänen oppilaidensa kautta.
Johannes Salisburylaisen Metalogicon -teosta ei ole suomennettu, mutta englanninkielinen käännös on myös Internetissä: http://books.google.com/books?id=pA3VbvUf67EC&lpg=PA167&ots=73r28_CEGY&…
Tekstikohta latinaksi ja englanniksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/...
Tarkkoja lukuja on mahdotonta sanoa, koska meillä ei ole reaaliaikaista tietoa, paljon kirjastoissa on lainattavia aineistoja. Kirjastojärjestelmä saattaa kertoa, että tietyn kirjan pitäisi olla paikalla, mutta kun sitä mennään hakemaan, kirjaa ei aina olekaan hyllyssä. Silloin todennäköisin syy on, että kirja on laitettu vain väärään paikkaan tai palautunut juuri. Toinen mahdollisuus on, että kirja on varastettu. Silloin laitamme kirjan tai muun aineiston kadonnut-tilaan, jolloin se näkyy asiakkaillekin kadonneena.
Katsoin kirjastojärjestelmästä, että kadonneita aineistoja, joiden tietuetta on päivitetty vuonna 2018, on Helsingin kaupunginkirjastossa lähes 9 700 kappaletta. Luultavasti kuitenkin osa on hyllyssä mutta vain väärässä...
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Den virtuella floran on oikein mainio tietolähde kasveista kiinnostuneille. Jokaisen suvun tai lajin lopussa kohdassa etymologi kerrotaan latinan- (tai kreikan-) kielisen nimen selitykset. - ruotsiksi tietystikin. Kasveja voi kuitenkin etsiä myös suomenkielisellä nimellä. Leif Ryvardenin kirjassa Retkeilijän kasviopas on myös loppupuolella tieteellisten nimien luettelo suomenkielisin selityksin. Siitä löytyy ainakin jotain sanoja. Esim. Pohjolan luonnonkasvit 1-4 (toim. Kalela) 1958-1961 sisältää luonnonkasvien tieteelliset nimet sekä nimet suomeksi ja ruotsiksi.
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.
Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella. Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.
Lähteet:
Kotiseutumme...
Kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijan työ voi olla sisällöltään hyvin vaihtelevaa. Työn sisältöön vaikuttaa mm. se, työskennelläänkö tieteellisessä vai yleisessä kirjastossa, onko kirjasto iso vai pieni, ja mitä työnkuvasta on erikseen määrätty. Esimerkiksi tieteellisen kirjaston tai ison yleisen kirjaston aikuisten tieto-osaston kirjastonhoitaja todennäköisesti ei joudu vetämään satuhetkiä, mutta lastenosastolla tai pienessä yhden tai kahden ihmisen vetämässä kirjastossa todennäköisyys tietysti on aika suuri.
On kuitenkin otettava huomioon, että olipa kirjasto suuri tai pieni, kirjastoissa nykyään järjestetään paljon monenlaisia tapahtumia. Jonkinlaisesta esiintymistaidosta tai -halukkuudesta on kirjastonhoitajalle varmasti etua....
