Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
"Neiti Etsivä"-sarjan kirjoittajien tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Kirjoittajien identiteettiä pohditaan useassa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyvässä kysymyksessä/vastauksessa. Kuten mm. seuraavassa:
"Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (...
Lars Sonckin tie 8
Omakotitalo
Arkkitehti Otto Firle 1939
Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005).
Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo:
1907 Aktiebolaget Brändö Villastad
1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh)
1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...
Kysessä on ranskalainen elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv-1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Youtube https://www.youtube.com/watch?v=26A_hmtkzA4
Wikipedia https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Coupe_%C3%A0_dix_francs
Edu Kettusen vuonna 2000 julkaistulla albumilla Jokapojan Hollywood on kappale "Taivaansininen BMW". Laulun sanoitus kertoo tarinan pikkurikollisista, jotka ryöväävät motellin kassan. Rajakaupungista, joka tässä tapauksessa tarkoittanee Torniota, paetaan nelostietä pitkin etelään. Saalis lasketaan Limingassa. Lopulta sateisella kasitiellä Närpiössä käy huonosti.
Koko sanoitus löytyy verkosta. Kappaleen voi kuunnella YouTubelta. Voisiko tämä olla etsimäsi?
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Muumitalon rakennusohjeita on kysytty meiltä aiemminkin. Vuoden 2007 vastauksessa olleet linkit eivät enää valitettavasti toimineet.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6ca51f1f-6d28-47a…
Löysin muutaman ruotsinkielisen sivun, joilla on rakennusohjeita, toivottavasti niistä on apua.
http://murbruk.wordpress.com/2008/07/02/bilder-pa-olika-muminlekstugor/
http://www.styleroom.se/album/33987 (linkissä mainittua Hus & Hem tidning -lehteä ei löytynyt HelMet-kirjastojen kokoelmista)
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
Liettuan kielellä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta seuraavat Tove Janssonin teokset:
Nematomas vaikas ir kiti apsakymai = Näkymätön lapsi
Kometa arteja! = Muumipeikko ja pyrstötähti
Kiinan kielellä löytyivät seuraavat teokset:
Mother Goose rhymes with Chinese translations / by Tinna Keh Wu
Seuraavat Astrid Lindgrenin kirjat:
Miou, wo de Miou = Mio, poikani Mio
Shixin xiongdi = Veljeni Leijonamieli
Xiaofeiren Ka'ersong = Katto-Kassinen
Chang wazi Pipi = Peppi Pitkätossu
Tove Janssonin Muumi-kirjat:
Mumi baba chu hai qu = Muumipappa ja meri
Mumi baba de huiyi = Muumipapan muistelmat
Mumigu de 11 yue = Muumilaakson marraskuu
Mumigu de dongtan = Taikatalvi
Mumigu de fengkuang xi = Vaarallinen juhannus
Mumigu de...
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Verkkokirjakauppa Adlibriksen (www.adlibris.com) sivuilta löytyy kuusi Mette J. Blomsterbergin tanskaksi kirjoittamaa kirjaa, jotka ovat: Forelsket i det søde liv (2000), Politikens bog om dessert (2005), Blomsterbers søde sager (2011), Kongerigets kager (2011), Blomsterbers lækkerier (2011) ja Blomsterbers jul (2012).
Suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei ainakaan näin muutamalla haulla löytynyt Mette Blomsterbergin kirjoja.
Kullervo Kivikosken teoksen Harvat meistä elävät (Basam Books, 2022) arvioitu ilmestymisaika on 15.10.22. Teoksen saaminen lainattavaksi kestää aina jonkin aikaa siitä, kun se on tullut hankintaosastolle. Kannattaa seurata Helmetin uutuuskirjaluetteloa tai tehdä itselle varaus teoksesta.
Teosta on tilattu Helmet-kirjastoille yhteensä kahdeksan kappaletta. Tällä hetkellä (19.10.22) siitä on neljä varausta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2514688__SHarvat%20meist%…
https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Sisarukset voivat olla siskoja tai veljiä. Esimerkiksi kaksi veljeä ovat sekä veljeksiä että sisaruksia. Myös sisko ja veli ovat sisaruksia, samoin kuin sisko ja sisko.
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler...
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Tähän tapaukseen voi soveltaa esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesääntöä, jossa on tarkka "sotapalvelukelpoisuusluokittelu ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella". Kyseisissä luokituskoodeissa alussa oleva kirjain viittaa palveluskelpoisuusluokkaan, sekä sen perässä oleva numero tarkentaa vamman tai sairauden.
Ko. sodanaikaiseen Lääkärintarkastusohjesääntöön voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa (www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto) .
Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava.
Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää...
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Kiva tunne vatsassa(tai joidenkin mielestä epämiellyttävä) johtuu siitä, että kiihdytyksissä ja äkillisissä suunnanmuutoksissa vatsaontelon elimet pyrkivät jatkamaan matkaansa entiseen suuntaan, vaikka laite vie kehoa jo uuteen. Tässä toimii siis massan hitauden periaate (massan hitaus on kappaleen liikkeen muutosta vastustava ominaisuus) Erityisesti kouraisee aallonharjan jälkeen, eli kun nouseva liike äkisti vaihtuu laskeutuvaksi. Silloin mahalaukku, suolet ja maksa jatkavat nousuaan.
Hetkellistä painottomuuden tunnetta voi kokea vapaassa putoamisessa. Huvipuistoissa pisimmän painottomuuselämyksen saa Linnanmäen Raketin kaltaisissa laitteissa, joissa vapaa pudotus kestää muutamia sekunteja.
Vastaus on laadittu mukaillen seuraavaa...
