Du kan förnya dina lån via Internet (lib.vaasa.fi > Mediedatabas - du
behöver en PIN-kod som du kan hämta från biblioteket) eller per telefon
(3253542, under bibliotekets öppettider) eller också i biblioteket.
Vastausta kysymykseen voisi etsiä esim. seuraavista julkaisuista:
Fiktiota! : levottomat genret ja kirjaston arki / toim. Kaisa Hypén.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2006
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla / toim. Ilkka Mäkinen.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Missä mennään? : kirjallisuuden lajeja ja ilmiöitä / toimittaneet: Kanerva Eskola, Antti Granlund ja Markku Ihonen
Tampere : [Tampereen yliopisto], 1998.
Kokoelmakumous! / toimittaja: Heikki Poroila ; [julkaisija:] Kirjastopoliittinen yhdistys r.y.
Helsinki : Kirjastopoliittinen yhdistys, 1990
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Kymenlaaksossa alueen Kyyti-kirjastojen kirjastokortilla voi lainata myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) kirjastosta aineistoa, jos on käynyt rekisteröimässä kirjastokortin jossakin Kyamkin kirjastopisteessä. Varauksen tekeminen internetissä ei vielä onnistu Kyamkin aineistosta, mutta palvelu on tulossa käyttöön lähiaikoina.
Kaupunginkirjastoissa on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö, jolloin kirja tilataan jostain muualta Suomesta, esim. maakuntakirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista tai yliopistokirjastoista. Kaukolainaus on maksullista ja laina-ajan määrittelee lähettäjäkirjasto.
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua...
Reijke näyttäisi olevan Alankomaista kotoisin oleva sukunimi. Linkki FamilySearsh palveluunGoogle kääntäjä tunnisti sanan reijke kieleksi hollannin ja suomenkieliseksi merkitykseksi rikas. Linkki kääntäjään
Lapin maakuntakirjastosta löytyy aiheeseesi liittyen mm. seuraavaa:
Suomen EU-kansanäänestys 1994: raportti äänestäjien kannanotoista. 1994
Suomalaisten EU-kannanotot (vuodesta 1995-)
Suomen tilastollinen vuosikirja 1995 s. 512 (EU-jäsenyyden kannatus vaalipiireittäin)
EU-kansanäänestys 1994 (SVT Vaalit 1995:2)
Aikakauslehdistä vuodelta 1994 löytyy myös aiheestasi, esim Suomen kuvalehti
numeroista: 41, 42, 43 sekä Politiikka-lehdestä numeroista 2 ja 3, samoin Politiikka-lehdestä v, 1995, no. 2.
Varsinaista tietoa lappilaisten kannanotoista löydät 1994 Lapin kansoista, jos voit tulla selaamaan niitä Lappiosastolle.
Kehotan sinua myös kääntymään Lapin yliopiston Eurotietokeskuksen puoleen.
Voit myös vilkaista internet-osoitetta: http://...
Tuuban historiasta löytyy jonkin verran tietoa Suomen pasuuna- ja tuubaseuran sivuilta. Ainakin sivuilla olevassa Aleksi Saraskarin opinnäytetyössä on tuuban historiaa käsittelevä osuus. Suoraan tälle sivulle pääset osoitteesta
http://www.musicfinland.com/brass/supatus/arkisto/muut/as_tuusoper.html
Turun kaupunginkirjaston Vaski-verkkokirjaston kautta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja esimerkiksi asiasanalla
’hoitotarve’. Tällä asiasanalla haettaessa löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Syväoja: Hoidon tarpeen arviointi (2009)
Itälä: Hoidon saatavuuden seuranta (2006)
Fagerström: Finnhoitoisuus: hoitotyön benchmarking: projektin loppuraportti 2000 – 2002 (2003)
Fagerström: The Patient’s caring needs: to understand and measure the unmeasurable (1999) (väitöskirja, Åbo Akademi)
Muita mahdollisia asiasanoja ovat mm. ’hoitotyö’, ’arviointi’ ja ’hoito’. Asiasanoja voi valita useamman, esim. yhdistelmät 'hoitotyö' ja 'arviointi' ja 'hoito' ja 'arviointi'....
Huoneenvuokralainsäädäntöä ja vuokrasopimuksia käsitellään mm. teoksissa Kasso, Matti; Huoneenvuokrasopimukset, 2001, Lakimiesliiton kustannus ja Kanerva, Ari; Vuokrasopimus - opas vuokranantajalle ja vuokralaiselle, 1997, Kiinteistöalan kustannus. Suomen kiinteistöliiton julkaisema Isännöitsijän käsikirja (uusin painos 2001)sisältää yksityiskohtaista tietoa asunto-osakeyhtiöasioista ja laajan asiahakemiston.
Kuluttajaviraston internetsivustoilla osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html on tietoa mm. osakkaan oikeudesta huoneiston muutostöihin. Samalta sivulta löytyy Asukasliiton maksullisen neuvontapuhelimen numero. Vuokralaisten keskusliiton sivusto löytyy osoitteesta http://www.vuokralaistenkeskusliitto....
Suomen historiaa kyseiseltä ajalta löytyy mm. teoksista
92 JUS
JUSSILA, OSMO: SUOMEN POLIITTINEN HISTORIA 1809-1995
92 JUT
JUTIKKALA, EINO: SUOMEN HISTORIA : ASUTUKSEN ALUSTA AHTISAAREEN
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 3
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 4
92 SUO
SUOMEN HISTORIAN PIKKUJÄTTILÄINEN
92 SUO
SUOMEN VUOSISATA
92.7 SUO
SUOMI 75 : ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA 4
92.74 PUO
PUOLI VUOSISATAA : MMM JUHLAKIRJA
Vuosisadan lopun tapahtumista löytyy tietoa teoksista
91.8105 VUO
Vuosikirja '98 : 1.9.'96-31.8.'97
jne...
91.8105 KRO
Kronikka : Suomen ja maailman tapahtumat 2000
Mitä - missä- milloin -kirjat kertovat myös vuoden tapahtumista. Koska kysymäsi ajanjakso on lähimenneisyyttä, niin kannattaa selata sanomalehtiä.
Kaipaamasi runo on osa Shakespearen Miten haluatte -näytelmää ja on sen lisäksi luettavissa mm. teoksesta Maailman runosydän (1998), s. 514 - 515. Käännösrunojen tietoja voi yrittää etsiä esim. seuraavasta tietokannasta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Signeeraus näyttäisi olevan K. Kervinen. Samalla signeerauksella löytyy netistä muutama teos. Sen sijaan taiteilijasta ei löydy mitään tietoa. Työt näyttävät olevan 60- ja 70-luvuilta.
Suuressa toivelaulukirjassa osassa 6 s. 61 on Peukaloisten retken tunnusmusiikin nuotit ja sanat. Säveltäjä on K. Svoboda ja suomenkieliset sanat ovat E. Ilmarin käsialaa. Laulussa on seuraava säe:
..."Pieni ja pellavapäinen;
hanhella saa hän ratsastaa,
tai Gorgo -kotkalla ilmaan nousee,
jos vain huvittaa"...
Orwellin klassikkoromaani on suomennettu kahteen kertaan: Oiva Talvitien suomennos 1984 ilmestyi vuonna 1950 ja Raija Mattilan käännös Vuonna 1984 vuonna 1999.
Vuonna 1999 Helsingin sanomissa julkaistun jutun mukaan Talvitien käännöksestä jätettiin pois "ulkopoliittisesti delikaatti" kohta. Mattilan käännöstä ei ole sensuroitu.
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Seuraavista saattaa olla hyötyä:
Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa.
Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi
Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS
Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271
Tekijät: Jauhiainen, Lauri
Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia
Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta.
Teoksen kieli: fin
Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski
Pekkarinen, Tatu
Tanner, J. Alfred (Johan Alfred)
Leskinen, Juice
Jauhiainen...
