Hei! Jyväskylän kaupunginkirjastossa on iso poistomyyntitapahtuma kerran vuodessa. Seuraava järjestetään siis loka-marraskuun vaihteessa 2013.
Lisäksi poistettua aineistoa on myynnissä kirjastoissa ympäri vuoden, mutta vain pieniä määriä. Pääkirjastossa poistomyyntihylly sijaitsee lehtilukusalissa.
Kyseessä on kaiketikin Oy Suomalainen mallihuone (1933 – 1983)Teoksesta Tujunen – Rosma – Moisio: Suomalainen mallihuone 1933-1983 (1983) löytyisi lisätietoa, mutta julkaisu on luettavissa vain Kansallikirjastossa.https://finna.fi/Record/fikka.3264599?sid=4906442988https://www.kansalliskirjasto.fi/fiMyös alla olevista linkeistä löytynee kiinnostavaa tietoa aiheesta.https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/suomalmallihuone.shtmlhttps://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/tamppukutehdas.shtmlhttps://finna.fi/Record/hkm.A2725720-A2BE-4E1F-97EA-ABC4887CBD97?sid=4906440330https://finna.fi/Record/elka.143409868787500_148490341894300?sid=4906440330
Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on saatavana Brahmsin unkarilaisiin tansseihin nro 4 ja 5 monenlaisia nuottisovituksia, mm. pianolle, pianolle nelikätisesti sekä viululle (mukana pianosäestys). Nuotteja voit tiedustella musiikkiosastolta tai halutessasi pyytää myös kaukolainaan oman paikkakuntasi kirjaston kautta.
J.M. Barrien suomennetut Pete Pan kirjat sijoittuvat vuosiin 1922 -2021
Pekka Poikanen, suom. Tyyni Haapanen-Tallgren - Peter Pan, suom. Sari Karhulahti. Melinda hakutulos, helmet-hakutulos
Alkuteos on syntynyt vuosien 1897-1911 välillä. "J. M. Barrie laati Peter Pan -tarinansa vuosien 1897–1902 välillä huvittaakseen tuttavaperheensä poikia. ... Peter Panin hahmo esiintyi ensimmäisen kerran J. M. Barrien romaanissa The Little White Bird vuodelta 1902. ... Barrie julkaisi vuonna 1911 Peter Pan -näytelmänsä pohjalta kirjan Peter and Wendy (nyk. suom. Peter Pan)." Wikipedia
Voisiko kyseessä olla Mary Nortonin kirja Kätkijät? Tosin kätkijät ovat peukaloisia, jotka asuvat keittiön lattian alla. Linkki Wikipedia Linkki Risingshadow
Vaikuttava hissillä pakenija/kulkija oli 1960-luvulla agentti 86. Kirjat tosin julkaistiin vasta 1970. Linkki Iltalehti 21.1.2018 Linkki Kirjasampo.
Sinuna palkkaisin asianajajan, vaikka se hieman maksaakin.
Perunkirjoituksen voi tietysti tehdä kuka tahansa, mutta jo vero.fi sivun ohje tuntuu aika vaikealta maallikolle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_pe…
Perunkirjoitus pitäisi tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta.
Pesänjakoon käyttäisin tällaisessa ongelmatapauksessa ehdottomasti asianajajaa. He osaavat hoitaa ilmoitukset perille tarvittaessa haastemiesten välityksellä.
Hollolasta en löytänyt asianajotoimistoa, mutta Lahdesta löytyi useita.
http://www.webinfolahti.fi/?search_string=perunkirjoitus
Hollolasta löytyi asiakirjapalvelu Mervi Reini-Kaukinen
http://www.asiakirjapalvelu.fi/etusivu
Minkäänlaista tullimiesmatrikkelia ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista ja ainoa löytynyt uudehko poliisimatrikkeli oli Suomen poliisipäällystö 1995.
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Celia-keskuksen kautta voi saada käyttönsä äänikirjoja, jos tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa lukivaikeuden, sairauden tai vamman takia. Celian sivuilla kerrotaan, että "Celian palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä käyttäjäksi kaupunginkirjastossa. Myös koulujen erityisopettajat ja korkeakoulukoulukirjastot rekisteröivät oppilaita ja opiskelijoita palveluiden käyttäjäksi."
Lisää tietoa Celian sivuilta:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/kayttosaannot/
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Celiaan ja kysyä heiltä tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
Vanhasta Matti Hakon toimittamasta Suomalaisia kansanlauluja –kirjasta löytyy Pyhäjärveltä muistiinmerkitty toisinto, jossa on tämä Antti ja lapaset kohta.
Kyseessä on ilmeisesti piirileikkilaulu, jonka tunnetuimman version sanat alkavat: "Ei ole leskeä ollenkaan"
Vastauksen saimme kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Hyvää tietoa Enid Blytonista löytyy Mervi Kosken kirjasta
Ulkomaisia nuortenklassikoita(julk. BTJ Kirjastopalvelu).
Kirja löytyy useimmista kirjastoista.
Hei
Samaa on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Kattava vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Jos linkki ei avaudu, kopioi osoite Googlen hakukenttään.
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
