Runo löytyy Eeva Kilven kokoelmasta Terveisin (WSOY, 1976). Se sisältyy myös teoksiin Perhonen ylittää tien; kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2006) sekä Runoja 1972-1976 (WSOY, 1978).
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Uskallusta on riittänyt ainakin seuraaviin levytyksiin:
Pepe Willberg: "Mennään Rööperiin" ("Blinded by the Light")
Pate Mustajärvi, Popeda: "Synnyimme lähtemään" ("Born to Run")
Heinäsirkka: "Tämä yö" ("Because the Night")
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=springsteen+bruce&kieli=…
Springsteenille omistetulta ThisHardLand-keskustelufoorumilta löytyy oma aiheensa Springsteenin suomenkielisille käännöksille. Ketjussa mainitaan useita live- tai Youtube-esityksiä, joista ei ole virallista äänitejulkaisua. Näitä olisivat ainakin Jori Hulkkosen "Vaimon faija" ("I'm on Fire"), Tuhatkaunon "Lieksan kaupunki" ("Atlantic City") sekä Jukka Aslak Räsäsen "Vitostie" ("Thunder Road") ja "Kitkajoki" ("The River...
Järjestelmästämme löytyy ainoastaan Peikkoja ja menninkäisiä 2-kasetti; vuodelta 1985. Nähtävästi kysymänne kasetti on tätä samaa sarjaa.(1.osa?)
Kasetti on Audiotuotannon kustantama. Neuvoisin ottamaan yhteyttä kustantajaan tai kyselemään divareista, heiltäkin voi kyseinen kasetti löytyä.
Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.
Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna...
Tällaisia tavalla tai toisella oppimisvaikeuksiin liittyviä kertomuksia eri-ikäisistä lapsista olemme löytäneet:
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004). 13-vuotiaalle Grégoirelle koulu on kauhea paikka ja läksyjen tekemisestä ei tule mitään. Häntä kiinnostavat aivan muut asiat, nikkarointi ja keksintöjen tekeminen.
Hayden, Torey: Pöllöpoika (Otava, 2005) Tarina väheksytyn ja syrjityn koulupojan ystävyydestä tytön kanssa, jota puolestaan kiusataan fiksuutensa takia
Kallioniemi, Tuula: Konsta eka A (Otava, 2004) Konsta aloittaa koulun ja monet asiat ovat outoja ja jännittäviä. Melkein kaikki muut tuntuvat jo osaavan lukea ja Konsta on varma, ettei opi ikinä.
Lindquist, Marita: Tuuti ja pahankurinen b (WSOY, 1973) Luku- ja...
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en...
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Kyseinen laulu on Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama "Lasten joulu".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät useammastakin lastenlaulu- ja joululaulukirjasta. Yksi tuoreimmista on Timo Leskelän toimittama Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009).
Mitä pöppöön tulee, niin Karhuseuran mukaan sitä on käytetty ainakin karhun yhtenä nimityksenä http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.php Pöppö-nimellä on ollut tällöin esimerkiksi lapsia pelotteleva symbolinen tehtävä.
Etsitty kirja lienee Grete Janus Hertzin Meidän talo (Tammi, 1974). Se koostuu kuudesta pikku vihkosesta, joita on kaksi rinnakkain kolmessa kerroksessa.
Kuva tanskankielisestä alkuteoksesta:
http://www.denglemteskuffe.dk/Samling%20dgs%20sider/Pixi%20samling/pixi…
Aale Tynnin runon Kaarisilta ovat sävelittäneet Viola-tietokannan mukaan tunnetuista tekijöistä vain Kai Chydenius (levyllä Aale Tynni - Kaarisilta (Texicalli Records 2013). Vähemmän tunnettuja ja hankalammin tavoitettavia (käytännössä useimpia mentävä kuunteleemaan Kansalliskirjaston musiikkikirjastoon) ovat:Kari Hämäläinen -> (kokoelma) Kaiken keskellä Jumala (Päivä Osakeyhtiö 2013)Petri Kaivanto -> Petri Kaivanto: N, love (Finnlevy 1992) on HelMet-kirjaston kokoelmassaSirkka-Liisa Ripatti -> Ari Jänkälä: Kaarisilta (Päivä 1991, C-kasetti)Juha Sormunen -> Mirja Poikkeus: Kaarisilta (Sinisävel 2011)Juhani Antintalo -> Ami Varjotie: Kaarisilta (Adoramusic 2005)Aleksei Seljer -> Teuvo Eskelinen: Elämän lahja (Teuvo...
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Jos ongelmana on se, että pitäisi saada luetuksi tietty kirja, esimerkiksi tenttikirja, ratkaisuna voisi olla jokin netinkäyttöä rajoittava sovellus. Jotkut myös palkitsevat itseään saatuaan tietyn sivumäärän luetuksi. Myös syöminen tai vaihtelevissa asennoissa lukeminen voivat auttaa keskittymiseen.
Jos sinun ei tarvitse lukea jotain tiettyä kirjaa, vaan haluaisit ylipäätään lukea enemmän esimerkiksi romaaneja, tarpeeksi kiinnostavan luettavan löytäminen auttaa. Pyydä lukuvinkkejä kirjastosta. Jos kaunokirjallisuuden lukeminen tuntuu hankalalta, voit kokeilla myös esimerkiksi sarjakuvien tai tietokirjojen lukemista.
Voit myös yhdistää lukemisen ja netissä puuhailun kirjautumalla esimerkiksi Goodreads-palvelun käyttäjäksi tai alkamalla...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Jos aivan tarkkoja ollaan - ei kumpikaan!
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Suomi tunnusti Viron itsenäiseksi käytännössä (de facto)8.8.1919 ja laissa (de jure) 7.6.1920.
Kun Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8.1991, Suomi katsoi, että vuonna 1920 annettu tunnustus oli edelleen voimassa eikä sitä ollut tarvetta uudistaa. Suomi teki 25.8.1991 päätöksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta Viron kanssa.
Lähteet ja lisätietoja:
Suomen Tallinan suurlähetystön historia: http://www.finland.ee/doc/fi/suurlah/historia.html
Ulkoasiainministeriön sivusto:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17365&contentlan=1&…
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
