Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006...
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita keittokirjoja, joissa annetaan erilaisille lihoille selvät paistamisajat. Oleellista lopputuloksen onnistumiselle on myös lihan esikättely, kuten esille otto huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen valmistamista, pihvien leikkaaminen poikkisyin sekä kalvojen poistaminen ja pinnan pyyhkiminen kuivaksi.
Teoksessa Brita Olsson: ”Suuri lihakirja” on Paistamisajat – taulukko (s. 15), jossa eri lihoille ja ruhonosille annetaan paksuuden mukaiset paistamisajat pannussa. Näillä ohjeilla liha on sisältä vaaleanpunaista ja punertava lihaneste tihkuu ulos paistetulta puolelta. Siinä annetaan myös vinkkejä miten pihvin saa punaisemmaksi tai läpeensä kypsäksi. Samanlaiset ohjeet löytyvät myös teoksesta ”...
Georges Simenonin salanimiä on 15-17. Määrä vaihtelee eri lähteissä. Hänen salanimiään ovat mm. Georges Sim, G. Sim, Geo Sim, Christian Brulls, Christian Brull’s, Jean du Perry, Jacques Dersonne, Jean Dorsage, Luc Dorsan, Georges Martin-Georges, Gaston Vialis, Germain d’Antibes, Aramis, Bobette, La Deshabilleuse ja Gemis. Mainituilla salanimillä kirjoitettuja kirjoja ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista ja niitä löytyy muista Suomen kirjastoistakin niukasti. Alla on listattuna kolme Suomen kirjastoista löytyvää salanimellä kirjoitettua teosta. Kaikki teokset ovat ranskankielisiä. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Christian Brulls: La maison des disparus https://finna.fi/Record/helka.9916806023506253?...
Nykysuomen sanakirjan mukaan vaatturinliitu on talkista tehty, ohueksi levyksi muovailtu liitu. Talkki on pehmeä, väritön, vihertävä tai kellertävä, kiillemäisesti lohkeava, käteen rasvaiselta tuntuva mineraali, joka on koostumukseltaan vesipitoista magnesiumsilikaattia.
Löydät tietoa Anna-Leena Härkösestä esimerkiksi:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Kotimaisia nykykertojia, osa 1, 1997
Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen, 2001
Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilögalleria, 1990
video Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen, 1991
internetistä löydät tietoa Härkösestä Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/
myös lehtiartikkeleita löytyy, mm.
Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25; Kotiliesi 2001 ; 16 ; 14-16, 86 ; Kaks' plus 2001, nro 9, sivu 8-11 ; Anna 2001, nro 33, sivu 12-15.
Kiven käyttämästä sanastosta ei löytynyt nummisuutari-sanan selitystä, mutta kyse lienee maaseudun suutareista eli kyläsuutareista. Näytelmä sijoittuu maalle Hämeeseen. Näytelmää voi tutkia tarkemmin Project Gutenbergin e-kirjasta:The Project Gutenberg eBook of Nummisuutarit, by Aleksis Kivi
Heili-kirjastoihin kuuluu 9 kunnankirjastoa, joilla kaikilla on omat maksunsa. Maksuja yhtenäistettiin joulukuussa 2013, kun Heili-kirjastot muodostettiin, mutta joitakin eroavaisuuksia varmasti vielä on kuntien kesken. Maksut löytyvät kunkin kunnankirjaston kotisivuilta. Lappeenrannan maakuntakirjaston maksut on kirjaston kotisivuilla kohdassa Palvelut A - Ö / Maksut. (http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut-A-O/Kirj…)
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Juuri kyseisillä sanoilla en löydä mitään kappalettta, mutta voisiko kyseessä olla Markku Aron Euroviisuissa 1971 esittämä kappale Tie uuteen päivään (säv, san: Rauno Lehtinen). Laulun snat löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/jarpen/tie.htm
Ja esim. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=KbQouypwxT0
voi kuunnella kappaleen.
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta...
Suomi-saksa-suomi tekniikan sanakirjaa ei netistä löytynyt. Verkossa olevia sankirjoja voit etsiä esim seuraavilta sivuilta: http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=sanakirjat . Toinen hakemisto löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista
http://www.makupalat.fi/kieli2.htm . Näille sivuille on kerätty erilaisia sanakirjoja joista toivotavasti löytyy myös tekniikan sanastoa.
Valitettavasti emme täältä voi saada selville tunnuslukuasi, koska se muuttuu heti tapahtuman kirjaamisen jälkeen salakieliseksi tietoturvasyistä. Jos tunnusluku on unohtunut, uuden saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Ota mukaan henkilötodistus ja kirjastokortti. Saat itse valita oman nelinumeroisen tunnuslukusi, joten se kannattaa miettiä jo kotona valmiiksi.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Olet hakenut työhösi aineistoa aivan oikeasta suunnasta eli työturvallisuuskeskuksesta. Saamasi aineiston lähdeluettelot sisältävät varmasti runsaasti lisävinkkejä muista lähteistä. Opinnäytetyöhän ei välttämättä tarvita runsaasti aineistoa, jos jo saatu on relevanttia.
Mutta lisää voit hakea esimerkiksi artikkelitietokannoista tai kirjastojen kokoelmaluetteloista. Kysy lähikirjastostasi, mitä tietokantoja siellä on käytössä. Haettaessa sanalla "perehdyttäminen" löytyy kotimaisten lehtien viitetietokanta ALEKSIsta 21 viitettä, mm. Ganzel, Rebecca: Perehdyttäminen kilpailukeinona (lehti: Yritystalous 1/1999).
Vaihtoehtoisesti voi hakusanoina käyttää vaikka sanoja "työnopastus" tai "työnopetus". Netin kautta pääset selailemaan kirjastojen...
Tähän on vastattu aieminkin, runsas kuukausi sitten. Helsingissä syyslukukausi alkoi maanantaina 18.8.1975. Muistelen päivän olleen sateinen, kun aloitin tuolloin lukukauden.Lähde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivana-koulu-alkoi-helsingissa?from=term/201827&language_content_entity=fi
