Suomeen väestöön kuuluvien sata vuotta täyttäneiden määrät saa poimittua iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietokantataulusta 11ry -- Siviilisääty iän (1-v.)a sukupuolen mukaan, 1990-2019. Tässä valmis poiminta: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/faa8451b-f746-4e4e-aff8-282c8549107d.
Poiminta kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2019. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi 101-vuotiaat ovat siis niitä henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 101 vuotta vuoden 2019 aikana.
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Beth Kincaid, Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta
http://www.scholastic.com/kaapplegate/index.htm
http://www.kidsreads...
a) Dollari oli (keskuspankeille ja hallituksille) kultaan vaihdettava valuutta ns. Bretton Woods-sopimusten perusteella aina elokuuhun 1971 saakka, jolloin USA lopetti dollarien lunastamisen kullalla. Kullan hinta on sen jälleen noussut rajusti. vuonna 1971 se oli 35 dollaria unssilta, viime viikkoina hinta on ollut 1200 dollarin tietämillä. Vuoden 1971 jälkeen maailman rahajärjestelmä on ollut irrallaan kullasta. Kulta on kuitenkin tavara, jota on hyvin helppo myydä, ja joka keskimäärin säilyttää arvonsa, ja siksi monet maat pitävät nykyäänkin hallussaan isoja kultavarantoja kriisiaikojen varalta. Mitään vakavaa keskustelua maailman rahajärjestelmän palauttamisesta kullan varaan ei ole 1970-luvun jälkeen käyty, ehkä siksi. Yksi syy tähän...
Kyllä kirjastoon voi lahjoittaa CD-levyjä pieniä määriä. Valitettavasti hyllytilamme on rajallista, joten emme voi ottaa vastaan kaikkia meille tarjottuja levyjä.
Nora Robertsin suomennetut teokset voit katsoa Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta http://finna.fi .Fennica-tietokantaa voi käyttää kotikoneelta. Fennicalla oli myös ennakkotieto tulossaolevasta Robertsin teoksesta Sininen daalia.
Toinen hakumahdollisuus, esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 , tekijäksi Roberts, Nora, aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi.
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä:
http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37
Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto.
Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa...
Perukirja liitteineen on alassa pidettävä asiakirja, mutta joissain tapauksissa niistä voi saada kopiot. Kopion voi saada esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Vuodesta 1994 lähtien perukirjat säilytetään pysyvästi Verohallinnosta ja niistä voi pyytää kopiot omaveron kautta. Lisätietoa löydät verohallinnon sivuilta.
Ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat ja niiden liitteet säilytetään vainajan viimeisen kotikunnan käräjäoikeudessa ja tilauksen voi tehdä suoraan käräjäoikeuteen.
Tässä vielä linkki suoraan Oulun käräjäoikeuden asiakirjatilaukset -sivulle, mistä löydät lisätietoa asiasta: Asiakirjatilaukset - Oulun käräjäoikeus
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Espanjan kielessä ll-konsonantti äännetään joko l- ja j-äänteiden yhteensulautumana tai yleisemmin pitkänä j-äänteenä. Esimerkkejä ääntämisestä voi kuunnella täällä. Jälkimmäinen käytäntö pätee Mallorcan kohdalla.
Kirjoitusasu johtuu osin sanan alkuperästä. Mallorcan saari tunnettiin antiikin latinassa nimellä insula maior eli suurempi saari. Keskiajalla tämä lyheni muotoon Maiorca eli suurempi. Tätä io-muotoa pidettiin katalaanin kielen paikallisena murreversiona, joka Espanjan puolella korjattiin ll-muotoon. Tästä tuli sitten sanan vakiomuoto myös espanjan kielessä.
Lähteet:
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Torre Moral, Santiago de & Sihvonen, Päivi. Nykyespanjan peruskielioppi. 2. painos. Gummerus,...
Elokuvassa "Million Dollar Mermaid" on runsaasti Esther Williamsin tähdittämiä näyttäviä uinti- ja uimahyppykohtauksia. Vuonna 1952 valmistunut musiikkipitoinen elokuva pohjautuu australialaisen uimarina ja näyttelijänä tunnetun Annette Kellermanin elämäntarinaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Million_Dollar_Mermaid
Oheinen laaja verkkoartikkeli mainitsee mm. kohtauksen, jossa lasiseinäinen vesitankki alkaa murtua kesken esityksen paniikkia aiheuttaen. https://theblondeatthefilm.com/2014/05/26/million-dollar-mermaid-1952/
Elokuva esitettiin 28.2.1986 TV1-kanavalla nimellä "Meren jumalatar". Voisikohan tämä olla muistelemasi elokuva.
Tiistain Aamulehdessä Pirkanmaan Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaska kertoo yleisesti tuijan leikkaamisesta, että tuija sietää hyvin leikkaamista ja leikkaaminen aidaksi kannattaa aloittaa heti istutusta seuraavana vuonna. Aitaa leikataan joka toinen vuosi sivuilta, uutta kasvua jätetään joka leikkauskerralla pari senttiä, yhdellä kerralla leikataan enintään kahden vuoden kasvua. Oksia ei leikata vanhaan vuosikasvuun saakka. Tuija-aidan latvusta typistetään vasta kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen. (Aamulehti, tiistai 19.4.2011)
Luin jostakin, että timanttituija kestää leikkausta vielä paremmin kuin muut tuijat, siinä yhteydessä oli kuva spiraalimuotoon leikatusta
tuijasta. Valitettavasti en saa päähäni lähdettä.
Täällä...
Keniassa toimiva Sheldrick Wildlife Trust pelastaa ja palauttaa luontoon orvoksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia. Projektia rahoitetaan kummitoiminnalla, josta saa lisätietoa säätiön sivuilta: https://www.sheldrickwildlifetrust.org/orphans. Kummiuteen kuuluu nimikko-orpo, jonka kuulumisista saa tietoa säännöllisesti.
Maailman luonnonsuojelusäätiö (WWF) tarjoaa symbolisia lajiadoptioita, joilla voi tukea useiden eri eläinlajien suojelua. Adoptoija saa halutessaan aiheeseen liittyvän lahjapaketin. Lisätietoa: https://gifts.worldwildlife.org/gift-center/gifts/species-adoptions.aspx.
Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.
Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään.
Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Ainakin ensimmäinen kausi Sweet Valley High -tv-sarjasta on saatavana dvd:llä Yhdysvalloissa. Sen voi tilata esimerkiksi amazon.com -verkkokaupasta. Suomessa kyseistä tv-sarjaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Hajua on kuvailtu esimerkiksi näin:
"– Se oli hirveän vahva, paha ja pistävä haju, Gisle Sjöberg kertoo Ilta-Sanomille.
– Se oli vähän kuin valkosipulin ja sipulin haju kertaa 50. Ei ole vastaavaa tullut eteen."
Sipoolainen eläinlääkäri hoiti haisunäätää: Vaimo laittoi yöpymään telttaan viikoksi - Lemmikit - Ilta-Sanomat
Toisenlaista kuvailua taasen löytyy täältä: Nuuhkaise tuoppiasi: sehän lemahtaa haisunäädältä! (iltalehti.fi)
"Haisunäädän eritteen lemu (engl. skunky) alkaa nousta aurinkoisella terassilla oluttuopissa jo vartissa. Jotkut kutsuvat tätä tuoksua "valon" hajuksi.
Haisunäädän eritteen hajua alkaa muodostua valolle altistuneessa oluessa, koska oluen valmistuksessa käytetään...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
