Sitruunahapon kemiallinen kaava on C6H8O7. Internetistä löytyy palvelu Chemistry WebBook, josta löytyvät kemiallisten yhdisteiden kaavat ja muut tiedot; osoite on http://webbook.nist.gov/chemistry/ . Hakea voi mm. yhdisteen englanninkielisellä nimellä (esim. citric acid) tai yhdisteen kaavalla.
Kaikille kirjailijoille on yhteistä se, että he ovat kirjoittaneet kirjoja koulumaailmaan sijoittuvaan Lizzie McGuire – kirjasarjaan.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan. Suomessa Sanoma Magazine kustantaa kirjoja. Tv-sarjalla on omat kotisivut osoitteessa
http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire. Sivuilta löytyy myös lista sarjassa ilmestyneistä kir-joista http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire_books. Suomeksi Lizzie McGuire -sarjan kirjo-ja on ilmestynyt tähän mennessä 23 kappaletta.
Lisa Banim on kirjoittanut seuraavat osat:
Yksityisetsivä McGuire 2004
Tiedeleirin tapaus 2005
Älykkötytön arvoitus 2005
Operaatio ihastus 2006
Suuri koirajahti 2006
Kuka vainoaa Katea? 2007
Kirsten Larsen on...
Etsimäsi runo "Jossakin" sisältyy Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (Otava, 1978). Runo löytyy myös esimerkiksi kahdesta runoantologiasta: Tuula Simolan toimittamasta teoksesta "Äideistä parhain" (Otava, 1997) sekä Kai Sieversin toimittamasta kokoelmasta "Elämän kaari" (Otava, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://kirjasto.kuopio.fi
Äideistä parhain (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Elämän kaari (toim. Kai Sievers, Otava, 1982)
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Muutama päivä sitten kysyttiin samaa kappaletta näin:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ff9dc31f-56…
Kysymyksessä on kohta:
"ja hieman lisätietoa:"Laulu on sarjasta ,Ameriikankiertue ,Helismaa ,Rautavaara . Tekivät lauluja siirtolaisille.Näin kertoi Esa Niemitalo kun häneltä kysyin.""
ja sitä kautta oletettavan kappaleen jäljille päästään.
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara
"Rautavaaran ja Helismaan välit alkoivat kuitenkin taas parantua 1950-luvun lopulla, muutamaksi vuodeksi ennen Helismaan kuolemaa 1965.[4][80] Vuonna 1957 he tekivät pitkästä aikaa levyn yhdessä, kappaleen ”Taas tavattiin”.[4] Vuosina 1959 ja 1960 Rautavaara teki kaksi pitkää kiertuetta Yhdysvalloissa...
Ensimmäinen osa Valtakunta-sarjasta ilmestyi kesällä 2019, tietoa seuraavan ilmestymisestä ei löytynyt. Kirjan suomalainen kustantaja on Gummerus, ehkäpä heidän kauttaan saisi lisää tietoa:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512415892/okaruusujen-valtakunta/
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja...
Kirjastosta voit lainata dvd-elokuvia. Niitä on sekä pääkirjaston että lähikirjastojen kokoelmissa ja niitä voit varata ja tilata käyttämääsi kirjastoon.
Lisäksi käytössä on sähköinen suoratoistopalvelu Viddla. Sitä voit käyttää kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Voit lainata Viddlasta korkeintaan 3 elokuvaa kuukaudessa. Palveluun pääset kirjaston verkkosivuilta vaasankirjasto.finna.fi >Lainaa >e-aineistot. Tältä sivulta löytyy Viddlan kuvake, jota klikkaamalla palvelu aukeaa.
Voit selailla palvelun etusivulla näkyvää valikoimaa tai siirtyä Elokuvat-alasivulle, jossa aineistoa on mahdollista rajata. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa, jolloin saat esiin teoksen tiedot.
Elokuva lainataan "Katso elokuva" -painikkeella. Valitse...
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen.
Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa.
"Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi.
Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin...
Selitysvaihtoehtoja lienee kolme: (1) Eminem ei ole ollut kiinnostunut tulemaan Suomeen, (2) kukaan suomalainen konserttien organisoija ei ole ollut kiinnostunut järjestämään Eminemin konserttia Suomessa tai (3) kiinnostusta on ollut, mutta hintalappu on ollut liian korkea.
Heikki Poroila
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta...
Seitsemän tassua ja Penny -sarjan uusin Viidakon lait ilmestyy viikolla 24. Valitettavasti emme voi sanoa, milloin kirja on lainattavissa meillä Lahden kaupunginkirjastossa. Tilatuista kirjoista voi kuitenkin tehdä varauksia. Tilatut kirjat näkyvät aineistohaussa. Lasten- ja nuortenkirjojen varaaminen on maksutonta.
Nimien kirjoittasemista kiinaksi on kysytty aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
voit etsiä vastauksia hakusanalla: kiinan kieli.
Tässä muutama linkki josta voit etsiä käännöksiä
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
