Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin...
Heikki Paunosen stadin slangin suursanakirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2005) kerrotaan, että entistä tarkoittava yhdyssanan alkuosa eks-/ex- olisi tullut aktiiviseen käyttöön 1970-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löysin sanan eks-ministeri jo vuoden 1937 Kansan Työ -lehdestä. Kotimaisten kielten keskuksen Etymologisen sanakirjan mukaan ex-etuliitteen lähtökohtana on lähinnä englannin ex-, jonka merkitys on entinen. Tämän alkuperä on latinan kielen sanassa ex, jonka merkitykset ovat ulos ja pois.
Ensimmäinen Eemelikirja ilmestyi Ruotsissa nimellä Emil i Lönneberga, vuonna 1963! Eemeli on siis keski-ikäinen mies!
Eemeli oli Lindgrenin isän, Samuel Augustin, lempihahmoja.
Lindgren kertookin että samanaikaisesti kun Eemeli eli vaikutti toinen pieni samanikäinen poika nimeltä sanuel August naapurikylässä. Osa kirjan seikkailusta on Astrid Lindgren kuullut isänsä kertovan.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren
http://sv.wikipedia.org/wiki/Emil_i_L%C3%B6nneberga
Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion...
Netistä löytyy ainakin osoitteesta http://monkeymaddness.com/ Sivut ovat amerikkalaiset, kieli näyttäisi olevan yksinomaan englanti. Tietoa on paljon marakateista ja apinoista. Yksilöidyt lisäkysymykset saanevat myös vastauksen. En ole löytänyt mainittua rotua, mutta tutkailemalla ajan kanssa tietomassaa, lienee tämäkin löydettävissä. Kirjatiedoissa mainitaan eliniäksi 20-31 vuotta
lajista riippuen, kantoaika 5-6 kuukautta.
Vanhoja perukirjoja säilytetään useassa eri arkistossa. Perukirjojen haussa maakunta-arkisto on luontevin lähtökohta sukututkijalle, sillä siellä perukirjasta pitäisi ainakin löytyä kortistomerkintä. Muitakin vaihtoehtoja on, esim. kirkon ja veroviranomaisten arkistot.
Kansaneläkelaitoksen arkistosta kerrottiin, että eläkesopimus saattaisi periaatteessa löytyä heiltä, jos sopimus on vaikuttanut kyseisen henkilön kansaneläkkeen suuruuteen tai johonkin muuhun hänen saamaansa etuuteen. Etuuden loputtua asiakirjoja säilytetään vain 6 vuotta. Ylipäätään vain elossa olevien henkilöiden asiakirjoja säilytetään. Poikkeuksen muodostavat otantatapaukset: tiettyinä päivämäärinä syntyneiden asiakirjoja säilytetään aina. Kelassa vanhojen asiakirjojen...
Eroottista kirjallisuutta voi hakea nettisivuiltamme www.helmet.fi. Hakusanoiksi voi laittaa erotiikka and kaunokirjallisuus, jolloin saa listan kirjoista. Sieltä voi valikoida itselle sopivaa kirjallisuutta.
Tässä joitain klassikkoja:
Henry Millerin teokset, esim. Kravun kääntöpiiri, Kauriin kääntöpiiri, Sexus
Charles Bukowskin teokset, esim. Kaupungin kaunein nainen (novelleja)
D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja
Markiisi de Saden Justine eli Hyveellisen neidon kovat kokemukset
Vladimir Nabokovin Lolita
Marguerite Duras'n teokset.
Suuren suosion on saavuttanut tuore E. L. Jamesin Fifty Shades, joka on suomennettu ja on jo kirjastoissakin. Kirjastossa joutuu tällä hetkellä tätä teosta jonottamaan, varauksia on runsaasti.
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole...
Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ei valitettavasti anna tietoa vain elossa olevista Reinoista. Sen sijaan se kertoo, että väestörekisterissä on ollut yhteensä 30 570 Reinoa, kaikki miehiä. Elossa heistä on enää osa, mutta tarkasta määrästä ei löydy tietoa.
Jos haluat kysyä tarkkaa lukua väestörekisterikeskuksesta, sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vrk.fi/default.aspx?id=163. En tosin tiedä, palvellaanko siellä tällaisessa asiassa yksittäisiä kansalaisia.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen ohjelman! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä ohjelmaa?
Tulostettavat asiakirjat voi siirtoa varten tallentaa johonkin pilvipalveluun, muistitikulle tai lähettää itselleen omaan sähköpostiinsa.
Pilvipalvelujen ja sähköpostin käytössä tarvitset tulostimen lisäksi kirjaston tietokonetta. Muistitikulta monet tulostimet osaavat tulostaa suoraan pdf-tiedostoja.
Monia asiakirjoja voi laatia myös suoraan netissä esim. kelan ja verottajan sivuille, jos käytössäsi ovat nettipankkitunnukset.
https://yle.fi/aihe/digitreenit
Pilvipalveluista
Viranomaisille toimitettavista asiakirjoista.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Kirjailija Hannu Salama on syntynyt 4.10.1936 Kouvolassa. Lisää tietoa Hannu Salamasta löydät suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjastossa on myös kirjoja, joista löydät lisätietoja, esim.:
Tarkka, Pekka: Salama (1973)
Harakka, Timo: Markiisi de Salaman vuodet (1986)
Salama, Hannu: Ihmisen ääni (1978)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 / toimittanut Ritva Haavikko (1980)
Näiden ja muutamien muidenkin Hannu Salamaa käsittelevien kirjojen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastoissa voit tarkistaa verkkokirjastostamme kirjoittamalla tarkennetussa haussa asiasanat/aihe –kenttään hakusanaksi...
Astrid Lindgrenistä on kirjoitettu useita kirjoja:
Andersen, Jens, Astrid Lindgren : tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski) WSOY 2015
Astrid Lindgren : elämän kuvat (toimittaja: Jacob Forsell ; teksti: Johan Erséus ; esseet: Astrid Lindgren ja Margareta Strömstedt ; suomentanut Helene Bützow), WSOY 2007
Björk, Christina Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma / [teksti:] Christina Björk ; [kuvat:] Eva Eriksson ; suomentanut Helene Bützow WSOY 2007
Ljundgren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (1988).
Kirjailijan muistelmateos Lapsuuteni Smoolanti (Astrid Lindgren, Margareta Strömstedt, Jan-Hugo Norman ; [suom. Anja-Liisa Vartiainen])kertoo kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
