Monipuoliset ja ajantasaiset nettisivut Timo Parvelasta löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta. Sivuilla kerrotaan perustiedot Parvelasta, listataan hänen julkaisunsa ja annetaan tekstinäytteitä. Sivuilla on myös linkkejä kirjailijan kotivulle, hänen haastatteluihinsa ja kirja-arvosteluihin.
Linkki Timo Parvelan esittelyyn Sanojen ajassa löydät tästä osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=538&PageConten…
Tämän lisäksi katso myös kustannusyhtiö Tammen nettisivut, jossa kirjailijaesittelyn lisäksi listataan hänen teoksensa, teosten käännökset ja hänen saamansa palkinnot. Löydät sivut täältä: http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/64
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä...
Eino Leinon runon "Nocturne" on säveltänyt niin moni säveltäjä, että ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin tietää, kenen säveltäjän sävellystä etsitään. Laulujen nuotteja voi yrittää etsiä kirjastojen tietokannoista myös alkusanoilla, mistä erityisesti tässä tapauksessa voi olla apua, koska "Nocturne"-nimisiä kappaleita on satoja. Eino Leinon "Nocturne" alkaa: "Ruislinnun laulu korvissani". Jos säveltäjän nimeä ei tiedä, myös esittäjän nimen kautta sen voi saada selville, jos esittäjä on levyttänyt kappaleen. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi) voi tarkistaa, kuka on säveltänyt tietyn esittäjän esittämän kappaleen.
Todennäköisesti laulusta ei ole erityistä...
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
Löydetyt henkilöllisyyspaperit kannattaa toimittaa poliisille. Erityisesti passit, vanhentuneetkin, voivat vääriin käsiin joutuessaan päätyä rikolliseen käyttöön.
Ks. poliisin sivut:
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
Esimerkiksi luteilla on vähittäinen muodonvaihdos, niiden toukkavaiheita kutsutaan nymfeiksi, koska eivät ole matomaisia, vaan muistuttavat muodoltaan aikuisia luteita. Nymfivaihe on niillä hyönteisillä, joilla on osittainen muodonvaihdos. (Kutsutaan myös vähittäiseksi tai vaillinaiseksi muodonvaihdokseksi.)
Hyönteisistä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Ötökkätieto-sivustosta.
Kysymyksesi on tavallaan erittäin laaja, vaikka tarvitsetkin vain kahta kirjaa. Jos etsit tietokannastamme
( http://www.libplussa.fi/ ) vastausta, voit käyttää asiasanoina sanoja kaunokirjallisuus ja Helsinki, jolloin saat yli tuhat nimekettä käsittävän listauksen. Vastaavasti kaupunkiaiheista maailmankirjallisuutta voit etsiä asiasanoilla kaunokirjallisuus ja kaupungit tai sitten käyttää eri kaupunkien nimiä yhdistettynä sanaan kaunokirjallisuus. Näilläkin hauilla saat varsin mittavia viiteluetteloita.
Tässä kuitenkin esimerkkinä muutamia Helsinki-aiheisia kirjoja, joiden uskoisin sopivan tarkoituksiisi:
Mutka, Allan: Palttoonnappi - Kallion kundin stoori
Joensuu, Matti Yrjänä: Väkivallan virkamies - dokumentaarinen romaani Helsingissä...
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi (1992) mukaan Jasmi, Jasmiina, Jasmiini, Jasmin, Jasmina ja Jasmine perustuvat tuoksuvakukkaisen pensaan nimeen. Jasmiinit kuuluvat Tammen suuren puutarhakirjan mukaan öljykasvien heimoon (Jasminum). Jenna taas on muunnos Jennistä, jonka englanninkielinen muoto Jenny on Johannan lempinimi. Heprealaisperäinen Johanna tarkoittaa Jumala on armahtanut minut, Jahve on armollinen tai Jumalan lahja. Lisää tietoa löytyy kirjaston etunimiä käsittelevistä kirjoista, jasmiinista kasvitieteen ja puutarhanhoidon kirjoista.
Tässä kaksi rakennekynsien tekijöille ja alasta kiinnostuneille suunnattua Internet-sivustoa, joihin kannattaa tutustua.
Hooked on Nails -sivusto http://www.hooked-on-nails.com/ on koulutuksellinen sivusto, jossa on yksityiskohtaisia ohjeita kynsien valmistukseen, hoitoon ja poistoon.
Kauneudenhoitoalan ammattilaisille suunnatussa BeautyTech-nimisessä sivustossa on oma osastonsa rakennekynsistä, NailTech Homepage http://www.beautytech.com/nailtech/index.htm . Sieltä löydät mm. ajankohtaisia artikkeleita ammattilaisten sivustoilta.
Nämä linkit löytyivät Googlen kautta hakusanalla "artificial nails".
Verkkokauppa Amazonista ( http://www.amazon.com ) löytyi hakusanalla "nails" kirja: Marian Newman: The Complete Nail Technician, 2nd edition....
Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...
Heterogeenisissa seoksissa voidaan havaita eri kerroksia ja niitä voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla. Esimerkiksi salaatinkastike, jossa on öljyä ja etikkaa on nesteestä ja nesteestä koostuva heterogeeninen seos.
Lähteet:
http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/kemia1/page.php?Seokset
https://peda.net/kemi/kemin-lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/k1ijek/arkst…
Jouluaiheisia runoja löytyy runsaasti. Lapsuuden Joulu 1-2 (Kirjayhtymä 1979,1980) sisältää perinteisiä joulurunoja ja lauluja. Muita hyviä ovat esimerkiksi Joulu ihanin: joulurunoja (Otava, 1997), Kirja jouluiloksi (Gummerus, 1997) ja Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Aikakonetta ei ole keksitty. Jos olisi, niin se olisi tietenkin tiedemaailman suurin uutinen.
Aikakoneet kuuluvat tieteiskirjallisuuden ja tieteiselokuvien vakioaiheisiin eli ne edustavat
ns. spekulatiivistä fiktiota. Tietenkin voi aina spekuloida, että aikakone olisi oikeasti keksitty,
mutta turvallisuussyistä salattu tiettyjen tahojen toimesta. Mutta tämä on tietenkin pelkkää
spekulaatiota ja menee jo salaliittoteorioiden joukkoon.
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000. Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197.
Linnan alkuperäistekstiä ei kustantaja hyväksynyt semmoisenaan julkaistavaksi. Tuntemattomassa sotilaassa on tehty kustantajan vaatimia muutoksia.
Tasavallan presidentin palkkiosta kerrotaan sivulla:
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Presidentin palkkio (126 000) on verovapaata tuloa, ks. laki tasavallan presidentin palkkiosta, 1152/2011:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111152
1 §
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa. (15.3.2013/215)
Presidentillä on lisäksi asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla.
2 §
Presidentin palkkio ja asuntoetu ja muut edut ovat verovapaat.
Em. säädökseen liittyy hallituksen esitys HE 35/2011:
https://www.eduskunta.fi/FI/...
