Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,...
Löydetyt henkilöllisyyspaperit kannattaa toimittaa poliisille. Erityisesti passit, vanhentuneetkin, voivat vääriin käsiin joutuessaan päätyä rikolliseen käyttöön.
Ks. poliisin sivut:
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
Esimerkiksi luteilla on vähittäinen muodonvaihdos, niiden toukkavaiheita kutsutaan nymfeiksi, koska eivät ole matomaisia, vaan muistuttavat muodoltaan aikuisia luteita. Nymfivaihe on niillä hyönteisillä, joilla on osittainen muodonvaihdos. (Kutsutaan myös vähittäiseksi tai vaillinaiseksi muodonvaihdokseksi.)
Hyönteisistä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Ötökkätieto-sivustosta.
Aivan kysymäsi muotoista listaa en valitettavasti tiedä olevan olemassa, mutta vähän vaivaa näkemällä sellaisen voi varmasti rakennella. Esikoiskirjailijoista voit hankkia tietoa esim. heille suunnattujen kilpailujen kautta. J.H. Erkon palkinto (http://www.erkonkilpailu.net/) ja myöhemmin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Sanomain_kirjallisuuspalkinto) ovat vuosittain jaettavia palkintoja, jotka on suunnattu nimenomaan esikoiskirjailijoille. Helsingin Sanomat on lisäksi ainakin viime vuosina listannut vuoden esikoisteokset kirjaillisuusjuttujensa yhteydessä, näitä listauksia voisi etsiä heidän verkkoarkistostaan (http://www.hs.fi/arkisto/). Kirjastotietokannoista on myöskin apua, ainakin Turun...
Varausmaksu kirjautuu asiakkaan tietoihin, kun kirja palautuu johonkin kirjastoon eli varaus ns. nappaa kiinni. Jos varauksen ehtii perua ennen kirjan palautusta, varausmaksua ei mene. Jos taas kirja on palautunut ja varaus napannut kiinni, varausmaksu menee, vaikka varauksen peruisi. 1,50 euron varausmaksu ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa lainauskieltoa (jos maksu on tullut tänä vuonna eikä edellisinä vuosina). Lainauskiellosta kannattaa kysyä suoraan kirjastosta soittamalla, sähköpostitse (kirjasto@kotka.fi) tai käymällä kirjastossa. Maksut voi maksaa mihin tahansa Kotkan kirjastoon. Kun lainauskielto on hoidettu, voi lainata kirjastosta sekä varata ja uusia lainoja Kyyti-verkkokirjastossa.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi (1992) mukaan Jasmi, Jasmiina, Jasmiini, Jasmin, Jasmina ja Jasmine perustuvat tuoksuvakukkaisen pensaan nimeen. Jasmiinit kuuluvat Tammen suuren puutarhakirjan mukaan öljykasvien heimoon (Jasminum). Jenna taas on muunnos Jennistä, jonka englanninkielinen muoto Jenny on Johannan lempinimi. Heprealaisperäinen Johanna tarkoittaa Jumala on armahtanut minut, Jahve on armollinen tai Jumalan lahja. Lisää tietoa löytyy kirjaston etunimiä käsittelevistä kirjoista, jasmiinista kasvitieteen ja puutarhanhoidon kirjoista.
Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...
Heterogeenisissa seoksissa voidaan havaita eri kerroksia ja niitä voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla. Esimerkiksi salaatinkastike, jossa on öljyä ja etikkaa on nesteestä ja nesteestä koostuva heterogeeninen seos.
Lähteet:
http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/kemia1/page.php?Seokset
https://peda.net/kemi/kemin-lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/k1ijek/arkst…
Kohtalaisen hyvät vastaukset kysymyksiin saanee Sosiaali- ja Terveysministeriön sivustolta, jossa on tilastotietoja soteveteraaneista, niin iän kuin sukupuolenkin mukaan jaoteltuna:
http://www.stm.fi/ikaihmiset/veteraanit/tilastoja?cssType=text
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Aikakonetta ei ole keksitty. Jos olisi, niin se olisi tietenkin tiedemaailman suurin uutinen.
Aikakoneet kuuluvat tieteiskirjallisuuden ja tieteiselokuvien vakioaiheisiin eli ne edustavat
ns. spekulatiivistä fiktiota. Tietenkin voi aina spekuloida, että aikakone olisi oikeasti keksitty,
mutta turvallisuussyistä salattu tiettyjen tahojen toimesta. Mutta tämä on tietenkin pelkkää
spekulaatiota ja menee jo salaliittoteorioiden joukkoon.
Kysymyksesi on tavallaan erittäin laaja, vaikka tarvitsetkin vain kahta kirjaa. Jos etsit tietokannastamme
( http://www.libplussa.fi/ ) vastausta, voit käyttää asiasanoina sanoja kaunokirjallisuus ja Helsinki, jolloin saat yli tuhat nimekettä käsittävän listauksen. Vastaavasti kaupunkiaiheista maailmankirjallisuutta voit etsiä asiasanoilla kaunokirjallisuus ja kaupungit tai sitten käyttää eri kaupunkien nimiä yhdistettynä sanaan kaunokirjallisuus. Näilläkin hauilla saat varsin mittavia viiteluetteloita.
Tässä kuitenkin esimerkkinä muutamia Helsinki-aiheisia kirjoja, joiden uskoisin sopivan tarkoituksiisi:
Mutka, Allan: Palttoonnappi - Kallion kundin stoori
Joensuu, Matti Yrjänä: Väkivallan virkamies - dokumentaarinen romaani Helsingissä...
Heprean kieltä kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisella kirjaimistolla, jossa on pelkkiä konsonanttimerkkejä. Vokaalit voidaan merkitä näkyviin erillisillä vokaalimerkeillä, mutta yleensä ne jätetään pois. Heprealaista kirjaimistoa ei tavallisella, Suomessa käytössä olevalla tietokoneen näppäimistöllä pysty kirjoittamaan. Esimerkiksi tältä sivustolta saat tietoa heprean kielen kirjoittamisesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heprean_kieli#Heprean_kirjoittaminen
Kananjaloilla kävelevä mökki kuuluu Baba Jagalle, joka on slaavilaisissa kansansaduissa esiintyvä noita. Suomeksi Baba Jaga esiintyy ainakin seuraavissa kirjoissa tai tarinakokoelmissa, joskaan ei aina omalla nimellään:
Amery, Heather. Satumatka maailman ympäri. Kolibri, 2002.
Bilibin, Ivan. Taikalinnun sulka: Venäläisiä kansansatuja. Weilin + Göös, 1977.
Hytönen, Ville. Noita-akka nimeltä Baba Jaga. Savukeidas, 2018.
Philip, Neil. Kaunotar ja Hirviö: satuja maailmalta. WSOY, 1998.
Sata satua ja tarinaa. Kirjalito, 2012.
Satulinna: sata eurooppalaista satua. WSOY, 1990.
Uspenski, Eduard. Alas taikavirtaa. Otava, 1980.
Baba Jaga esiintyy myös Aleksandr Puškinin ...
Olisiko tuo 68 vuotta kaksosten yhteinen elinikä...
34 vuotiaat siamilaiset kaksosethan ovat eläneet yhteensä 68 vuotta. Tapahtumien aikajanakin viittaa 33-34 vuoteen.
Epäselvyydet palkkauksessa, vuosilomassa, lomauttamisessa, irtisanomisessa jne. saatetaan ensin työnantajan tietoon. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.
Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.
Mikäli työnantajan asiaan ottama kanta ei tyydytä voivat järjestäytyneet työntekijät antaa asiansa luottamusmiehen hoidettavaksi.
Jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, hän voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä...
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
