Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
Laulun nimi on tarkalleen Telttaretki. Laulun nuotteja ei ole julkaistu, mutta sanat löytyvät Hanna Ekolan cd:n "Kiitos elämän lahjasta : hiljaisuuden lauluja" (Sony, 1997) kansilipukkeesta.
Koirien nimipäiväkirjoja löytyy kirjastoista Liisa Kokon toimittama Koiran nimipäiväkalenteri (1995 ja 1996) sekä Koirien nimipäiväkirja : Bella, Niksu vai Romeo?, jonka ovat toimittaneet Minna Saarelma, Marianne Blomqvist ja Leena Kilpi. Kissojen nimiä löytyy teoksesta Kissojen nimipäiväkirja : Viiru, Nöpö vai Kassinen? (toim. Saarelma, Minna ; Blomqvist, Marianne).
Ainakin seuraavat sivut kertovat Islannista:
Islannin suurlähetystön sivulta löytyvät hyvät artikkelit eri aiheista:
http://www.islanti.fi/
Muita suomenkielisiä sivuja ovat mm:
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?islanti.html
http://fi.soneraplaza.net/matkalaukku/perustiedot/maa/0,10193,ISL-info,…
Unien selityksistä löytyy paljon eri tyyppisiä kirjoja, esim: Freud: Unien tulkinta, Miller: 10000 unen tulkintaa, Parker: Suuri unitieto ym. Näitä kannattaa kysyä lähimmästä kirjastosta. Unethan ovat hyvin henkilökohtaisia ja liittyvät usein ihmisen sen hetkiseen elämäntilanteeseen, joten niitä pitäisi myös tulkita sen mukaisesti.
Kysymyksestäsi ei valitettavasti käy ilmi minkä ikäisille lapsille etsit kirjoja. Tässä joitakin kuvakirjoja ja peruskoululaisille sopivia kirjoja kiusaamisesta.
Kuvakirjat: Awdry, W. Tuomaksen seikkailut, Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas on rohkea, Tappelupukari Mikko Mallikas, Bolliger Max: Lasten silta, Harjanne, Maikki: Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Korolainen, Tuula: Kuningatar Iso Iida, Nevalainen, Henna: Mustan kissan hassut tassut,Veltlhuijs, Max: Sammakko ja muukalainen.
Ala-asteikäisille: Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte,Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä kirjat, , Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi. Kirkegaard, Ole Lund: Kumi-Tarzan, Kohonen , Laila: Fordin näköinen terotin, Mikkanen, Raili: Kalpeat naamat, Nilsson-...
Eetu, Edvardin suomalainen kutsumanimi, almanakassamme v:sta
1929 tämän perinteisenä päivänä 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999.
Seuraavalta sivustolta voi etsiä tietoja eri nimien yleisyydestä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kirkkonummen kirjastossa ei ole kysymääsi korjausopasta. Helsingin kaupunginkirjastosta yksi löytyy:
Peugeot 406 : service and repair manual / Mark Coombs and John S Mead
Kirja on hankittu Pasilan, Oulunkylän ja Töölön kirjastoihin.
Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa valkoposkihanhen liha kelpaa muiden sorsalintujen tapaan ravinnoksi. Valkoposkihanhi on kuitenkin rauhoitettu, joten sitä ei saa metsästää eikä syödä. Vahinkoa aiheuttavien valkoposkihanhien tappamiseen voidaan myöntää poikkeuslupia, mutta tällöinkin lupaehdoissa kielletään kuolleiden lintujen hyödyntäminen ravinnoksi.
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
Megatavu on 1024 kilotavua tai 1 048 576 tavua.
Kaikki tietokoneen käyttämät luvut noudattavat binaari- eli kaksilukujärjestelmää. Lukujen hahmottamisen helpottamiseksi muistin ja kiintolevyn koko ilmaistaan etuliitteillä kilo, mega ja giga, jotka ovat tuttuja yleisesti käytettävästä kymmenlukujärjestelmästä. Yksi megatavu on tarkalleen ottaen 1 048 576 tavua
Mega tule miljoonasta eli 1 000 000 ja kilo tuhannesta 1 000
Kappale Jumalan kämmenellä löytyy lukuisista nuottikirjoista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13. Veikkaisin, että löydät kappaleen lähimmästä kirjastostasi.
Arvo riippu kolikon kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Rahaliike Holmaston laatimasta "Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
Sen verran kinkkinen oli kysymyksesi, ettei käytettävissämme olevista lähteistä tai toimituskuntamme tietämyksestä valitettavasti löytynyt vastausta. Myöskään englanninkielisillä nettisivustoilla surffaileminen ei tuottanut tulosta. Sen verran saimme selville, että merilevämätiä tuo maahan ainakin sellainen firma kuin Arvo Kokkonen Oy ja mädin valmistusmenetelmä on patentoitu, joten reseptiä ei välttämättä ole helppo saada: http://www.arvokokkonen.fi/tuotteet/madit/3113.php
Ehkä kannattaa myös kysellä erilaisilta ruokafoorumeilta, niistä voi saada yllättäviäkin vastauksia, joku jossain voi tietää: http://www.kotikokki.net/
Tai ehkä jollakin palstamme lukijoista on parempaa tietoa asiasta?
Tämän saman palvelun arkistossa on monta hyvää vastausta Anna-Leena Härkösestä kysyttyihin kysymyksiin. Arkisto on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ja hakusanana voit käyttää yksinkertaisesti kirjailijan nimeä, Anna-Leena Härkönen.
Sähköpostiosoitetta en valitettavasti voi sinulle antaa, sitä voi tiedustella esim. kustantajalta (Otava), mutta usein kirjailijat eivät halua antaa sähköpostiosoitteitaan julkiseen tietoon.
Netistä löydät tietoa Härkösestä mm. em. Otavan sivuilta; http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_F… ja Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen .
Turun kaupunginkirjastosta Härkösestä löydät mm. hakuteoksesta Suomalaisia...
Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita.
V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Enemies To Lovers -kirjoja ei ole juurikaan suomennettu, mutta niitä löytyy englanninkielisinä ääni kirjoina ja e-kirjoina Overdrive-palvelusta. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä teokset:
Christina Lauren: The Unhoneymooners
Casey McQuiston: Red, White & Royal Blue
Holly Black: The Cruel Prince
Jen DeLuca: Well Met
Uskontokuntiin kuuluvat Suomessa selviävät väestörekisterikeskuksen tilastosta
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/uskyhd99.htm
lisätietoja katolisesta kirkosta Suomessa löydät Katolisen kirkon kotisivulta
http://www.katt.fi/vanha/tiedot.htm
Roomalaiskatolisen kirkon kannattajat maailmassa selviävät Tilastokeskuksen sivulta Maailma numeroina kohdasta Uskonnot
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Kaikkia mainitsemiasi Tatu ja Patu -kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista. Voit tarkastaa niiden saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta www.helmet.fi .
Tässä vielä valmiiksi tehty tuloslista kaikista Tatu ja Patu -aineistoista. Kutakin nimekettä napsauttamalla voit katsoa, mistä kirjastoista niitä on saatavilla, niin pääset ratkomaan tehtäviä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=tatu+ja+patu&searchscope=…
