Tiedekeskus Heurekassa on ollut "Kysy mitä vaan" -päivä, jossa koululaiset ja muut ihmiset saivat kysyä professoreilta ja tiedemiehiltä mitä vaan. Maailman vaikeimmaksi kysymykseksi on valittu "elämän tarkoitus" http://www.nelonen.fi/b-studio/ .
Alkoholin ostamiseen ja nauttimiseen liittyvistä ikärajoista 18 vuotta on kansainvälisesti tavallisin. Monissa maissa 18 vuotta on myös täysi-ikäisyyden raja. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja Ruotsissa yli 3,5 prosenttista alkoholia myymälästä ostavan tulee olla vähintään 20-vuotias.
Nuorten vielä kehitysvaiheessa olevat aivot ovat eritysen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Yhteiskunnan tehtäväksi on katsottu suojella lapsia ja nuoria näiltä haitoilta.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/alkoholi-ja-nuoret-aivot/
https://yle.fi/uutiset/3-9338039
https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/paihteet-ja-riippuv…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27865039
https://en....
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://finna.fi
Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei oikesasti ole olemassa, vaan kyse on salanimestä, jonka takana on useita eri kirjoittajia. Enemmän tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene
Teoksessa Suomen kansan uusi runorumpu : uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta on hauskoja kalevalamittaisia runoja, joista jokin oli suunnattu eläkkeelle jääville.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XSuomen+kansan+uusi+runorumpu&searc…
Muita ehdotuksia:
Teoksessa Maailman runosydän
Olisin narri, jos viitsisin surra/Lasse Lucidor
Varoitus/Jenny Joseph
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Päivänlasku:
Onnellinen laulu/Hilkka-Helinä Lappalainen
Jäähyväiset merelle/Nazim Hikmet
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Runo puhuu ilosta:
Dolce Far Niente/P.Mustapää
Kun tulemme vanhoiksi/Timo Pusa
Päivät/Aale Tynni
http://www.helmet.fi/...
Etsimme näitä nuotteja musiikkiosaston palvelupäällikön kanssa meiltä ja muista Suomen kirjastoista sekä muutamasta muusta tietokannasta. Mistään niitä ei löytynyt, joten on todennäköistä, ettei näihin kappaleisiin ole nuotteja julkaistukaan.
Sellaista kirjaa ei löytynyt, jossa olisi vanhat reaalikoekysymykset ja vastaukset esim. uusimuotoisen reaalikokeen ajalta vuosilta 2005- 2007 . Sellaisia julkaisuja, joissa annetaan yleisiä vastaamisohjeita reaalikoekysymyksiin ovat:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2005-2006 ilm. 2005 tai
Ainerealis, ilm 2005, jossa on yleisten ohjeiden lisäksi muutamien oppilaiden kommentoituja vastauksia kokeissa olleisiin kysymyksiin.
Netistä löytyy reaalikokeen historian kysymykset vuosilta 2005-2007 osoitteessa : http://oppiminen.yle.fi/abitreenit_reaali_historia
Osoitteessahttp://opinnot.internetix.fi/fi/structure/sisalto/01oppimateriaalit/03_…
pääsee myös katsomaan vanhoja koekysymyksiä.
Joskus sanontojen alkuperää voi olla haastavaa selvittää. Yrityksistä huolimatta ei selvinnyt mistä kielestä kyseinen sanonta voisi olla peräisin.
Alkuperää selvitettiin seuraavista lähteistä:
Kotuksen tietokannoista (Kotimaisten kielten keskus),
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Wsoy, 1. ja 2. painos 2004)
Vanhan kansan sananlaskuviisaus (Wsoy, 2. painos - 3. painos 1991)
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla (Wsoy, 2005)
Juha Kuisma: Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista (Maahenki, 2015)
Googlen tarkennettu haku, useita eri hakusanoja/fraaseja käyttäen
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
Tarkoitatko Viktor Arnar Ingólfssonin novellia Joulukuusen ryöstö? Se on kirjassa Joulutarinoita ja kylmiä väreitä (Leena Lehtolainen, Håkan Nesser, Åke Edwardson ja muita kertojia). Kirjan juoni selviää parhaiten lukemalla novelli, valmista juonen selvitystä ei löytynyt. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Internetistä löytyy paljon tietoa tukkimiehentäistä esimerkkeinä seuraavat linkit: http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/karsakas.htm kuva:http://photoweb.lodestone.org/photo/2363?res=2&lang=fi
Lisää sivustoja löytyy esim. Googlesta http://www.google.fi/ hakusanalla tukkimiehentäi.
Tukkimiehentäistä on tietoa myös mm. seuraavissa kirjoissa:
Olsen, Henrik: Murkkuja ja mehiläisiä : metsien pikkueläimiä, WSOY, 1997.
Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset, Kirjayhtymä, 1982.
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen, joka kuuluu vahingollisimpiin havupuittemme taimia vahingoittaviin kuoriaisiin. Se on metsien tuhohyönteinen. Sisätilojen yleisimmästä kutsumattomista vieraista on olemassa esim. seuraava...
Kai Westman ja Pia Westman kirjoittavat artikkelissaan "Simpukat - herkulliset vesien elävät" seuraavaa:
"Rannikoillamme tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi." (Suomen kalankasvattaja 1988: 4 s. 20-21)
Asiasta voi tiedustella mahdollisesti lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta http://www.rktl.fi
Sivulla http://www.provestis.fi/kokotaulukko.htm alareunassa on unisex-vaatteiden kokojen vastaavuuksia. Kirjainkoot S, M, L jne. määräytyvät rinnanympäryksen perusteella. Näistä löytyvät taulukot sivulta http://www.finatex.fi/index.php?mid=2&pid=48
Osoitteista http://www.finatex.fi/media/N-2001.pdf ja http://www.finatex.fi/media/Passeli_miehet.pdf löytyvät miesten ja naisten vaatetuksen mittataulukot, joista näkee kunkin koon vartalon mitat tarkkaan eriteltynä vielä normaalivartaloisiin, tanakoihin jne. Sieltä voit vertailla naisten ja miesten kokojen mittoja.
Naisten koko C52 (lantion ympärys 130 cm) voi vastata miesten kokoja esim. C62, C124, D62 tai D124 riippuen pituudesta (C-koot normaalivartaloinen mies, D-koot tanakka).
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Tietoa Helsingin kaupungin kesätöistä, avoimista työpaikoista ylipäätään ja kelpoisuusvaatimuksista löytyy nettiosoitteesta http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/kes_ty_t
Kesätyöpaikkojen määrä ja niiden hakeminen vaihtelevat vuosittain, joten kannattaa seurata tuota sivua ja olla aktiivinen ja kysyä kirjastoista tilanteesta.
Henrik Ibsenin Villisorsaa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 1885. Suomessa se on saanut ensiesityksensä 1892. Villisorsaa on esitetty Suomessa nykypäiviin asti.
Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään ja kahteen eri paikkaan, tukkukauppias Werlen työhuoneeseen ja Hjalmar Ekdalin ateljeeseen. Hjalmar Ekdal ja Gregers Werle ovat näytelmän päähenkilöt.
Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää, mutta melko onnellista elämää. Perheen menneisyydessä on vaikeita asioita, joiden paljastuminen muuttaa kaikkien näytelmän henkilöiden elämää. Näytelmässä palataan nykyhetkestä menneisyyteen käsittelemään näitä asioita.
Lisää tietoja näytelmästä saat Ibsenin Villisorsan esipuheesta, joka on ainakin WSOY:n...
Teoksessa OTAVAN suuri ensyklopedia 9 : sukunimi - turbiini, hakusanan "suomen kirjallisuus" kohdalla käsitellään myös 1960 - 70 -luvun osallistuvaa kirjallisuutta. Teos löytyy monen kirjaston käsikirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Muita aiheesi kannalta hyödyllisiä lähdeteoksia ovat mm.
LAITINEN, Kai : Suomen kirjallisuuden historia. 1991/1997.
SUOMEN kirjallisuushistoria 3 : Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. 1999.
Väestörekisterkeskuksen nimipalvelun mukaan Suvi-nimisia naisia on Suomessa 13357. Katso lisää:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suvi tarkoitaa siis kesä.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Suvi on 17.5.
Megatavu on 1024 kilotavua tai 1 048 576 tavua.
Kaikki tietokoneen käyttämät luvut noudattavat binaari- eli kaksilukujärjestelmää. Lukujen hahmottamisen helpottamiseksi muistin ja kiintolevyn koko ilmaistaan etuliitteillä kilo, mega ja giga, jotka ovat tuttuja yleisesti käytettävästä kymmenlukujärjestelmästä. Yksi megatavu on tarkalleen ottaen 1 048 576 tavua
Mega tule miljoonasta eli 1 000 000 ja kilo tuhannesta 1 000
