Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Uudesta Helmet-verkkokirjastosta löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen. Uuteen verkkokirjastoon pääset menemällä osoitteeseen helmet.finna.fi.
Lisää tietoa ja ohjeita: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan:
Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.
https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
Kuten itsekin olet todennut Lumi etunimenä liittyy luonnonilmiöön lumi. Se on yksi luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta. Nimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa kirjastojen nimikirjoista. Tämän tiedon lähteenä on käytetty Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa. Lumilla ei ole nimipäivää nimipäiväkalenterissamme.
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ilmoitetaan tilavuuden miljoonasosina, eli ppm (parts per million) -pitoisuusmittana. Ppm on prosentin kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö (1% = 10 000 ppm). Tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noin 415 ppm ja se kasvaa vuosittain noin 2 ppm.
Maapallon normaalitilassa hiilidioksidin lähteet ja nielut ovat tasapainossa eli ilmakehään vapautuu ja siitä poistuu yhtä paljon hiilidioksidia vuoden aikana (noin 770-790 Gt/vuosi). Ihmiskunta taas tupruttelee hiilidioksidia ilmaan noin 39 Gt/vuosi. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta se on niin sanotusti ylimääräistä hiilidioksidia, jonka varalle ei ole tarvittavia hiilinieluja. Aiheesta löytyy hyvä kirjoitus Kysy ilmastosta -palvelusta, jossa...
Annika Thor on syntynyt vuonna 1950.
Lisätietoa kirjailijasta löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2 : Rakkien rokista syvään velhouteen.
Ilkka Remeksestä lötyyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/ ja Tornion kirjaston Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/RemesIlkka#El%C3%A4m%C3%A4.
Kotisivullaan kirjailija kertoo itse teoksistaan http://ilkkaremes.wordpress.com/
Kannattaa käydä myös Kritiikkportin sivuilla http://www.kritiikkiportti.fi, jonne on koottu verkkosanomalehtien kirja-arvosteluita.
Ilkka Remeksestä on kirjoitettu myös lehdissä, näitä lehtiartikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta. Aleksista kylläkin löytyy vain tieto siitä, missä lehdessä artikkeli on julkaistu – itse lehteä voi kysyä kirjastosta lainaan
Ilkka Remeksestä on kyselty ennenkin, aikaisempia vastauksia...
Sanakirjoista Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan tuoteperhe, selitys: tuoteperhe toisiinsa liittyvistä tuotteista. Sanaa tuotesarja em. sanakirja ei tunne.
Kauppakorkeakoulun Helexon.MIX -tietokanta antaa huomattavasti enemmän ja tuoreempia osumia sanalla tuoteperhe (artikkeleja ja graduja).
Selasin hyllystä löytyneitä markkinoinnin julkaisuja. Näissä kirjoissa ei käsitteitä tuoteperhe- tai sarja käsitelty. Leena Raatikainen kirjoittaa kirjassaan Asiakas, tuote ja markkinat, että tuotemerkki on tavaran tuottajan omaisuutta, josta syntyy brändi. Tuotemerkkien käytössä on kysymys ihmisten kokemuksista. Kuluttajalla on taipumusta valita yleensä ennestään tuttuja tuotteita. Tunnepohjaiset mielikuvat määrittävät yhä useammin kuluttajien...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Yleensä sanoituksia on melko hankala löytää netistä tekijänoikeussyistä. Makupalat-linkkikirjaston linkkien takaa löytyy jonkun verran sanoituksia Klikkaa
Makupalat.fi, https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=113768&sort=tit…
Tässä tulee Risto Räppääjä -kappaleen sanat saa Iiro Rantalan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi cd-levyn kansiliepeestä.
Näillä molemmilla kirjallisuuden genreillä on monia määritelmiä, eivätkä niiden erot ole olleet kaikkina aikoina eivätkä kaikkien määrittelijöiden mukaan samoja.
Yksi tapa erottaa ne toisistaan on näkemys maailmasta: sadussa ollaan yhdessä maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, fantasiassa oikea eli primaari maailma ja taianomainen eli sekundaari maailma sekoittuvat toisiinsa.
Sadun ja fantasian määrittelyä pohditaan mm. näissä kirjoissa:
- Hilkka Ylönen, Loihditut linnut: satujen merkitys lapsille (2000)
- Otavan kirjallisuustieto, toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia (1990)
- Pekka Mattila, Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja (1984)
- Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, toimittanut Vesa Sisättö, (2003))
- J. R. R. Tolkien,...
