Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18...
Kuningas Charlesille voi lähettää postia seuraavaan osoitteeseen:
His Majesty The King
Buckingham Palace
London SW1A 1AA
Contacting The Royal Family - The Lord Lieutenant of Cornwall
Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia".
Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla...
Paula Koivuniemen Kuuntelen Tomppaa -albumilla (1999) ja sen nimikappaleessa saksofonia soittaa Heikki Keskinen.
Linkki levyn teostietoihin Kansalliskirjaston tietokannassa.
Artikkeli Heikki Keskisestä Musiikintekijät.fi-sivustolla (2013).
HelMet-palvelussa on ollut viime aikoina teknisiä ongelmia, joiden vuoksi asiakkaat eivät ole päässeet kirjautumaan palvelun kautta omiin tietoihinsa ja esim. uusimaan lainojaan verkossa. Ongelmaa selvitellään ja sen pitäisi korjautua pian.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa mieluiten soittaa kirjastoon puhelimella (kun kyse on pääkaupunkiseudu yleisistä kirjastoista, mihin tahansa HelMet-alueen kirjastoon) ja pyytää uusimaan lainat puhelimitse. Oma kirjastokortti on hyvä olla tällöinkin käsillä, koska asiakastiedot löytyvät kätevimmin ja luotettavimmin, jos voi kertoa puhelimessa oman asiakastunnuksensa kirjastokortistaan.
Lainojen uusintapyyntöjä ei kannata lähettää sähköpostitse. Se voi olla hankalaa mm. siitä syystä, että samannimisiä...
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna.
Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot.
Lähde:
Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30.
Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu.
Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa.
http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyi muun nimistöntutkimuksen lisäksi julkaisut:
KEPSU, Saulo
Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
HAGELSTAM, Katja
Hetki Helsingissä / Wenzel ja Katja Hagelstam ; Roosa Toivonen ja Pietke Visser. WSOY, 2007
Kirjat ovat myös Joensuun seutukirjastossa. Jälkimmäinen ei ole varsinaisesti nimistöntutkimus, mutta kertoo Helsingin rakennusten (ja nimien) historiasta.
Ruotsiksi löytyivät seuraavat, joista ainakin opinnäytetyö koskee suoraan aihetta:
Aarnikuru, Tanja
Herrgårdsnamn i Nyland / Tanja Aarnikuru, Mirkka Reunanen. [Tampere], 2001. - Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos, pohjoismaiset...
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä...
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Neuvostoliittoon kuulunut Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta nimettiin vuonna 1991 Kirgistanin tasavallaksi ja vuonna 1993 Kirgisian tasavallaksi. Kirgisiassa maasta käytetään usein nimenomaan Kirgistan-nimeä.Kotimaisten kielten keskus hyväksyy Kirgisian nimeksi myös Kirgisistan ja Kirgistan. Suositeltavin nimenmuoto on kuitenkin Kirgisia. Perustelua tälle en löytänyt. Yksi syy on kuitenkin löydettävissä, jos käännetään kysymys toisin päin: miksi Kirgistanista on tullut Kirgisia, mutta muut entiset IVY-stanit ovat edelleen -staneja? Ehkäpä Kirgistan on yksinkertaisesti ollut näistä ainoa, jolle on saatu hyvältä ja luontevalta kuulostava suomenkielinen nimi ilman vierasperäistä -stania.https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/...
Alunperin saksaksi vuonna 1968 ilmestynyt Stefan Olivierin vakoilijaelämäkerta Geliebte Genossin : die Lebensgeschichte der Helga Wannenmacher julkaistiin suomeksi Gummeruksen kustantamana 1969 nimellä Moskovan enkeli : naisvakoilijan tarina. Samana vuonna kirjasta otettiin kaksi lisäpainosta; neljäs painos tuli 1984, ja samana vuonna se ilmestyi myös Koko kansan kirjakerhon kautta.
Kirjastojen kautta Moskovan enkelin saa luettavakseen helposti - tässä malliksi kirjan saatavuus maakuntakirjastoissa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
