Kappaleiden tabulatuurinotaatiot löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston nuottijulkaisuista:
Deep Purple: Best of Deep Purple (1998) ja Ac/Dc: Live (1992), mutta ovat lainassa tällä hetkellä. Voit itse tarkistaa saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&949285135&default&def…
Kirjoita tekijäksi Deep Purple tai Ac/Dc ja valitse aineistolajiksi nuottijulkaisu, niin näet kaikki kyseisten yhtyeiden nuottijulkaisut ja saatavuustiedot.
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Kiitos tärkeästä Suomen tilastollisen vuosikirjan ja Suomen virallisen tilaston (SVT) tiedonlähteitä koskevasta palautteesta.
Olet oikeassa siinä, että Tilastokeskuksen Käsikirjoja -sarjassa (nro 3, neljäs laitos) vuonna 1982 ilmestynyt tilasto-opas on viimeinen laatuaan.
Tällä hetkellä Tilastokeskus julkaisee verkkosivuillaan yli 200 eri tilastoa. Jokaisella tilastolla on oma kotisivu, joka sisältää varsinaisen tilasto- ja taulukko-osuuden lisäksi kunkin tilaston kuvauksen sekä keskeiset metatiedot kuten käsitteet ja määritelmät, laatuselosteen ja luokitukset. Tämä kokonaisuus on tällä hetkellä paras julkaistu opas siihen, mitä tilastoja Suomessa julkaistaan.
Tilaston kotisivulla on kohta Kuvaus, joka sisältää tiedon ao. tilaston...
Laulukurssilla 60 + -vuotiaille Sellon kirjastossa opiskellaan laulutekniikan perusteita, harjoitellaan äänenkäyttöä ja lauletaan. Ilmoituksessa lukee, että aikaisempaa kokemusta ei edellytetä. Kurssilla on 12 paikkaa ja sinne ilmoittaudutaan sähköpostitse. Lisää tietoa on tällä sivulla, sieltä löytyy myös puhelinnumero, josta voi kysyä lisätietoja:
https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/26557-laulun-iloa
Valitettavasti aineistohankinnasta vastaaville ei ole yleisesti käytössä olevaa titteliä. Pienissä kirjastoissa hankinnoista vastaa kirjastotoimen johtaja, suuremmissa titteli voi olla osastonjohtaja, toimistopäällikkö, palvelupäällikkö. Posti menee varmaankin oikeaan osoitteeseen, jos sen osoittaa "hankintavastaavalle".
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Asian selvittely kesti jonkin aikaa...
Tuloksena: "Ainakin Oodissa on käytettävissä mediatyöasemia, joissa on blue ray –asema.
Osa mediatyöasemista on jo auki ja käytettävissä. Tervetuloa.
Suosittelemme etukäteen varattua aikaa, koska laitteet on suosittuja.
Varaamosta näkee tarkemmat tiedot.
https://varaamo.hel.fi/search?search=mediaty%C3%B6asema&unit=tprek%3A51342"
Blue ray -levyjä voi käyttää myös lasten peliasemilla, mutta ne ovat tällä hetkellä suljettuja useissa kirjastoissa (ja normaaliaikana hyvin varattuja)
Englantilaisen Philip Larkinin tuotantoa on suomennettu varsin vähän. Mainitsemassasi Maailman runosydän –antologiassa on viisi Larkinin runoa Jyrki Kiiskisen ja Risto Ahdin suomennoksina. Teos Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (toim. Salme Saure, 1995) sisältää runon Seuraava, olkaa hyvä (Next, please) Pekka Saurin suomennoksena. Kari Aronpuro on suomentanut runon Häätuuli (Wedding Wind), joka on luettavissa Aronpuron runojen kokoelmasta Retro 1964-2008 (toim. Vesa Haapala, 2010).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/Record/outi.1001043
https://finna.fi/Record/outi.309450
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoitaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tivi lehdessä on julkaistu Tuomas Kangasniemen artikkeli 8.1.2023. Siinä hän kertoo sotilaiden tehneen ulosteesta kiljua ja tislanneen sitten siitä alkoholia. Linkki artikkeliin
Moinen resepti ei tosiaan kuulosta houkuttelevalta.
Tietoa tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä. Kirjastomme käsikirjaston varastossa löytyvät kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ajalta 1967-2000. Uusimmat tilastot löytyvät myös Kelan sivuilta, eli vuodet 1996-2008. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/241105130835AL?OpenDocument). Uudempia tilastoja ei vielä ole julkaistu. Näistä pitäisi selvitä eläkkeiden sekä sosiaalietuuksien muuttuminen, tosin kahdelta viime vuodelta ei vielä ole tilastoja.
Inflaation/elinkustannusten luvut löytyvät seuraavien tilastolinkkien avulla:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
ja Kelan tilastollinen vuosikirja http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
sekä samalla sivulla oleva Taskutilasto
http://...
Sitruunasta löytyy oma kirjansa, tosin ruotsinkielellä nimellä Citron, tekijänä Lotte Möller ( Bonnier 1997). Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa sitruunasta: Loukie Werle: Ruoka-aineet: suuri kuvitettu elintarvikekirja (Könemann 2000) ja Kultainen keittokirja osa 4 (WSOY 1989). Sitrushedelmistä tietoa ja ruokaohjeita löytyy esim.seuraavissa kirjoissa Eva Rönnblom: Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta ( Minerva 2010) ja Anna Bergenström: Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla ( Otava 2009).
Ylläolevia kirjoja voi etsiä haulla
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=sitrushed**&searchscope=9&m=&l…
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta löytyi seuraanlaista tietoa sitruunasta http://www.fineli.fi/food.php?foodid=...
Teoksen Oulujokilaakson historia: kivikaudelta vuoteen 1865 (1991) voi lainata Oulun pääkirjastosta.
Samuli Paulaharjun digitoidut teokset löytyvät Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta: https://www.doria.fi/browse?value=Paulaharju%2C+Samuli&type=author
Kirjat ovat pdf-muodossa ja niistä voi tehdä tekstiin kohdistuvia hakuja vaikkapa paikkakunnan nimen mukaan.
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
