Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa...
Hei,
netissä on paljon ohjelmia, jotka tarkastavat plagioitua tekstiä. Osa niistä on maksullisia, osa ilmaisia. Tässä muutama esimerkki:
Scribbr:
Scribbr Plagioinnin Tarkistus
Smodin:
Tarkista, ettei tekstissä ole plagiointia (smodin.io)
Luettelo ilmaisista ja maksullisista työkaluista:
7 parasta plagioinnin tarkistustyökalua opiskelijoille [ilmainen ja maksullinen] (googiehost.com)
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Sivusto kansanopistojen linjoista vuosina 2004-2005 löytyy osoitteesta http://www.kansanopistot.fi/fin/skyreg/linjat/2004_2005.pdf
Sivulla 14 on lueteltu linjat aihepiireittäin.
Googlaamalla asiasanalla Lehtikirjoittaminen löytyy myös sopivia viitteitä. Vielä mainitsisin suurempien yleisten kirjastojen opintohyllyt, joista löytyy tarkempaa tietoa.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Biografiakeskuksen kautta löytyvät Jörn Donnerin elokuvat ja häneltä julkaistut kirjat:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4831/
Julkaistut teokset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, mutta ne ovat hankalammin käytettävissä, koska mukana ovat myös saman teoksen eri painokset:
https://finna.fi
Täydellistä luetteloa artikkeleista on tuskin mahdollista löytää. Artikkeliviitetietokanta Arton kautta löytyy tiedot 400 aikakauslehdestä. Sitä kautta löytyi 146 Jörn Donnerin kirjoittamaa artikkelia:
https://finna.fi
Ainakin kolme seuraavaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevaa teosta käsittelevät tarkka-ammuntaa:
Mäki, Reijo: marraskuu on musta hauta, Lindfors, Akseli: Tarkka-ampujan päiväkirja, Veijo Meren novelli Tappaja, mm. teoksessa Keskeiset teokset osa 4. Ammuntaa urheilulajina on seuraavien teosten aihe:
Shooter's bible, Fadala, Sam: Pyssymiehiä, Urheiluammunta Suomessa--75 tulosten vuotta, Leppämäki, Pentti: Pistooliammunta--lajit, tekniikat, harjoitteet, Klingner, Bernd: Kivääriampujan opas--perustiedot, asennot, tekniikka.
En oikein tiedä onko metsästys tarkka-ammuntaa, mutta metsästystä käsitteleviä tietokirjoja ja eräkirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa runsaasti. Esim.Pekka Reinikka: Jahtia vuorotta, Mauno Tikkanen: Viimeinen makaus...
Piki-verkkokirjastosta löytyy hakusanalla lihashuolto esim. Parikka, Juha: Putkirullaus : lihashuolto kuntoilijalle ja liikkujalle, Ylinen, Jari Venytystekniikat : lihas-jännesysteemi : manuaaliseen terapiaan ja urheilijoiden lihashuoltoon tai Käytännön lihashuolto : warm up, cool down, venyttely, hieronta, urheiluhieronta ja teippaus
Netistä löytyy YouTube-videoita kineesioteippauksesta https://www.youtube.com/results?search_query=kineesioteippaus
tai lihashuollosta yleensä https://www.youtube.com/results?search_query=lihashuolto
Vakavammissa tapauksissa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Terveyskirjaston artikkelissa kerrotaan Pitkäaikainen kipuoireyhtymän oireet.
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://...
