Varauksen käsittelyssä näyttää tapahtuneen jokin inhimillinen erehdys. Lainaajarekisterin mukaan varauksesi tosiaan oli tarttunut niteeseen, joka oli lainassa (ei tosin sinulla, kuten luulit). Olen nyt korjannut varauksesi siten, että saat sen niteen, joka ensimmäiseksi palautuu lainasta. Pahoittelen virheestä aiheutunutta harmia.
Sokrates (470 tai 469-399 eKr.) on historiallinen henkilö. Tiedot hänestä perustuvat lähinnä Platonin ja Ksenofonin teoksiin. Sokrateelta itseltään ei jäänyt kirjoituksia.
Mainitsemiasi Joanna Cambellin kirjoja ei jostain syystä ole hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, vaikka ne ovat ilmestyneet jo muutamia vuosia sitten (Glory saa haastajan on vuodelta 2003, Ongelmia näköpiirissä Cindy on ilmestynyt vuonna 2004 ja Erottamattomat vuonna 1999). Voi olla,ettei niitä enää ole saatavissa kirjojen kustantajalta.
Laitoin kuitenkin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaan pyynnön että kirjoja tarjottaisiin helsinkiläisille kirjastoille jos niitä on vielä myynnissä.
Sinun kannatta katsoa muutaman viikon kuluttua Helmet-tietokannasta onko kirjoja tullut kirjastoihin tai kysyä asiaa lähikirjastostasi.
Joitakin Andrew Lloyd Webberin kappaleita on sanoitettu suomeksi. Et kuitenkaan kertonut, haluatko kappaleet nuotteina, äänitteinä vai missä muodossa. Niinpä suosittelen, että menet Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/), kirjoitat tekijäksi Webber Andrew Lloyd ja valitset kielivalikosta suomen.
Saat tulokseksi sekä äänitteitä ja nuotteja että myös videokasetin elokuvasta Evita (jossa laulujen käännökset eivät kuitenkaan ehkä ole laulettavassa ts. runomuodossa).
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta...
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960...
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Piki-verkkokirjastosta löytyy hakusanalla lihashuolto esim. Parikka, Juha: Putkirullaus : lihashuolto kuntoilijalle ja liikkujalle, Ylinen, Jari Venytystekniikat : lihas-jännesysteemi : manuaaliseen terapiaan ja urheilijoiden lihashuoltoon tai Käytännön lihashuolto : warm up, cool down, venyttely, hieronta, urheiluhieronta ja teippaus
Netistä löytyy YouTube-videoita kineesioteippauksesta https://www.youtube.com/results?search_query=kineesioteippaus
tai lihashuollosta yleensä https://www.youtube.com/results?search_query=lihashuolto
Vakavammissa tapauksissa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Terveyskirjaston artikkelissa kerrotaan Pitkäaikainen kipuoireyhtymän oireet.
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Lahden pääkirjaston lehtisalissa on luettavissa Tekniikka & talous -lehti. Uusinta numeroa lukuun ottamatta vanhempia numeroita voi myös lainata (laina-aika 2 viikkoa).Tekniikka & talous | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Taulun vasemmassa alareunassa olevan signeerauksen tulkitsisin olevan "Wm Rolig -31". Taideaiheisista hakuteoksista enkä hakemistoista tätä vastaavaa taiteilijaa löytänyt. Vanhoista sanomalehdistä löytyy kuitenkin varteenotettavaksi maalariehdokkaaksi William Rolig. Hän oli ammatiltaan kehystäjä eli työkseen tekemisissä kuvataiteen kanssa, eikä liene ollenkaan kaukaa haettua, että hänellä olisi ollut omiakin taiteellisia ambitioita. Myös signeerauksen vuosiluku sopii William Roligiin: Aamulehdessä 16.8.1937 julkaistujen kirkollisten ilmoitusten kuolleiden joukosta löytyy 31-vuotiaana Tampereella menehtynyt kehystäjä Villiam Rolig. Rolig oli muuttanut vaimoineen Porista Tampereelle vuonna 1928 (Kyrkliga notiser, Björneborgs Tidning 24.7....
Etsitty runo saattaisi olla Ferenc Juhászin Hirveksi muuttunut poika huutaa salaisuuksien portilta vuonna 1974 ilmestyneestä suomennosvalikoimasta Kukkiva maailmanpuu (suomentaneet Hannu Launonen ja István Kecskeméti).
Etsimääsi CD:tä "Kuut, tähdet, auringot" ei löytynyt maakuntakirjastojen monihausta eikä pääkaupunkiseudun HelMet-aineistotietokannasta, kylläkin musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, VIOLAsta. VIOLAn mukaan CD löytyy sekä Helsingin Yliopiston kirjaston että Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista, eikä ole lainattavissa. Koska musiikkinäytelmä on esitetty Savonlinnan kaupunginteatterissa, olisi luontevaa etsiä CD:tä Savonlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Kyseisen kirjaston verkossa toimiva aineistohaku otetaan käyttöön 10.10.2003, joten sitä ennen aineistoa on tiedusteltava paikalla, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Savonlinnan kaupunginkirjaston musiikkikirjaston kotisivut yhteystietoineen löytyvät osoitteesta...
Hei
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta:
1) Tiedot vuosilta 2005 -2009
Katso Työvoimatutkimus 2009: Liitetaulukko 12.
Työlliset työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2005 - 2009, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_tau_01…
2) Uusin tieto. Katso Työvoimatutkimus 2011: Liitetaulukko 9.
Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/01 - 2011/01, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tau_00…
Kyseistä teosta ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Lähimmät kappaleet kirjaa ovat Turun yliopiston Fennica-kokoelmassa (ei kotilainoja, vain käsikirjastoon) ja Åbo Akademin kirjastossa, josta kirja on mahdollista saada kotilainaksi.
Kaukolainanaksi kirjan saa tietysti myös, mutta hinta on 4 euroa.
