Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta lainattavien kausikorttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Vaihtoehtoisesti voi saapua pääkirjaston pääaulaan ja tarkistaa vapaana olevien kausikorttien tilanteen infopisteen läheisyydessä sijaitsevasta telineestä, jossa sillä hetkellä lainattavissa olevat kortit ovat esillä.
Lisätietoa:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-22_teatterin-ja-orkesterin-kausikortin-lainauskaytantoa-paranneltu
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
Olisikohan kyseessä tanskalainen Når livet går sin vej (1997)? Animaatiosta löytyy YouTubesta englannin- ja ukrainankielinen versio: https://www.youtube.com/watch?v=E4Lbort5la0
Vapaakappalelakiin ei ole tullut muita muutoksia kuin jo mainitsemasi 577/1984 ja 687/1999. Muutoksia voi seurata Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Finlexissä on nykyisin myös säädösten ajantasaistettuja tekstejä kohdassa Ajantasainen lainsäädäntö.
Ehdottaisin, että kääntyisitte ao. teosten kustantajien puoleen. Heillä on parhaat tiedot tekijänoikeuden tämänhetkisistä haltijoista. Kopioston nettisivujen mukaan kääntäjilläkin on tekijänoikeus, http://www.kopiosto.fi/index.php?cid=kopiosto&mid=82
Firenzen yleisten kirjastojen sivustoilla osoitteessa http://www.comune.firenze.it/comune/biblioteche/biblioteche.htm kerrotaan että Firenzen yleisten kirjastojen peruspalvelut ovat ilmaisia.Osoitteesta http://www.aboutflorence.com/libraries-in-Florence.html löydät kaikkien kirjastojen yhetystiedot.
Tässä muutamia onnittelurunokirjoja:
Hyvien päivien kirja / toimittanut Salme Saure (Otava, 1993)
Juhla on runojen aikaa / toimittanut Liisa Majapuro (Karisto, 1980)
Päivän säkeitä : syntymäpäiväkirja / runot valinnut Riitta Immonen (Kirjayhtymä, 1985)
Kannattaa ehkä myös selailla joitakin runoantologioita, jos niistä löytyisi sopiva runo. Henkilöä tuntematta minun on kuitenkaan vaikea suositella mitään yksittäistä runoa.
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin...
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
Nimikirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa luokassa 88.29038. Nimien selityksiä on mm. seuraavissa teoksissa:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja sekä Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi
Etsimäsi kirja on Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Tätä WSOY:n vuonna 1974 julkaisemaa kuvakirjaa on vielä muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/record=b1375676~S1*fin
Satu on myös Lindgrenin satukirjassa Satuja (WSOY, 1981)
http://www.helmet.fi/record=b1377222~S1*fin
Kultasiskoni on myös nimellä Rakkahin sisko satukirjassa Pekka Peukaloinen (WSOY 1951).
Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta.
Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://finna.fi
SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
Sarjakuvataiteilija Al Taliaferron tekemät Aku-tarinat on listattu oheisella sivulla Lataamossa. Näytteenä on kunkin tarinan ensimmäiset stripit.
Teknisistä syistä haku ei välttämättä löydä kaikkia Lataamossa olevia tarinoita. Kysymyssivun loppupuolella on kerrottu tarkemmin, miten lataamon haku toimii ja miksi aina haku ei löydä kaikkea.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Glasin on tai on ollut sukunimenä vain alle 25 suomalaisella. Valitettavasti lähteistämme ei löytynyt tietoa nimen taustoista.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
