Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti...
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu syyskuussa 1947.
Singerin EE-sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Kirja on varmaankin Kaarina Helakisan Pallerokirja vuodelta 1991,
kustantaja Valtion painatuskeskus.
Tätä on aikanaan jaettu neuvoloissa tai äitiyspakkauksen mukana.
lastukirjastot.fi-sivuston tarkennetussa haussa on kohta hylly, kirjoita siihen luokkasarjat, niin saat listauksen näistä kirjoista.
Luokkasarjoja ei voi varata verkkokirjaston kautta. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi, niin he pyytävät haluamasi kirjat toisesta kirjastosta sinulle.
Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa.
Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
Helsingin Sanomissa on julkaistu pari artikkelia aiheesta: 22.5.2001 Oikopolut syntyvät luonnon voimasta (Markku Saksan artikkeli, jossa haastatellaan mm. maisema-arkkitehti Taina Apajalahtea), 22.5.2001 Ympäristöpsykologi: ihmiset kapinoivat määräilyä ja alistamista vastaan (Liisa Horellin haastattelu), 26.5.2001 Tieteen poluilla kohtaa outoja löytöjä (Timo Paukun artikkeli, jossa käsitellään saksalaisen Wolfgang Kornin ajatuksia poluttumisesta).
Artikkelit löytyvät Helsingin Sanomien arkistosta, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan...
Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa ei ole kirjoja, joissa olisi espanjankielisiä neule- tai käsityöohjeita.
Helsingin Oulunkylän kirjastosta löytyy espanjankielinen kirja, jossa on asiasanana käsityöt. En kuitenkaan osaa sanoa, onko siellä ohjeita. Kirja on tarkoitettu nuorille ja se sisältää muutakin kodinhoitoon liittyvää asiaa:
Para guía chicas : 250 actividades con mis amigas
Moutarde, Colonel, kuv.
978-84-236-9210-1 (nid.)
Oulunkylä
Netistä neuleohjeita sen sijaan löytyy. Käytä hakusanoja tejer tai tricotar. Esim.:
http://www.porcuatrocuartos.com/category/tricotar-tejer-con-lana
http://manualidades.facilisimo.com/tejer-y-tricotar-con-lana
http://www.comotejer.com/tag/instrucciones-para-tejer/
http://www.guiaparatejerbien.com/...
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa...
Voit katsoa vuoden 1967 Kalevaa Turun yliopiston kirjaston Sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa Raision toimipisteessä. Käyttö vain kirjaston tiloissa.Volter https://utuvolter.fi/discovery/fulldisplay?vid=358FIN_UTUR:VU1&tab=Everything&docid=alma992957045405971&context=LSanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisio https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739274
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt varsinaisia flamenco- tai härkätaisteluaiheisia kuvateoksia. Mustavalkoisia kuvia flamencotanssijoista löytyy esim. seuraavista teoksista: Flamenco (1999)ja Pohren, D.E.: The Art of Flamenco (1990). Mustavalkoisia härkätaistelukuvia löytyy esim. teoksista Mitchell, Timothy: Blood Sport (1991)ja Collins, Larry: Sol och skugga (1986). Pari kuvaa sekä härkätaistelijoista (mustavalk., s. 64-65) että flamencotanssijoista (värill., 97-98) on teoksessa Richler, Mordecai: Images of Spain (1978).
Lisää kuvia voit etsiä myös tietosanakirjoista tai Internetistä esim. Googlen kuvahaulla http://www.google.fi/imghp?hl=fi&tab=wi&q= käyttämällä esim. hakusanoja flamenco ja bullfighting.
Elokuvaa Lilies (ohj. John Greyson, 1996) ei löydy kirjastoista. Ilmeisesti kirjastoilla ei ole lainausoikeutta kyseiseen elokuvaan. Kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa monihakupalvelulla Frank. Se löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta kohdasta Tiedonhaku. Videodivarista www.videodivari.fi elokuva Lilies löytyy, tosin ilman suomenkielistä tekstitystä.
Sähköiset kirjat ovat omalle tietokoneelle ladattavia PDF-tiedostoja. Kokoelmissamme olevien sähköisten kirjojen lainaaminen edellyttää Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokorttia ja pin-koodia. Pin-koodin saa vain kirjaston toimipisteistä henkilöllisyytensä todistamalla. Sitä ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse. Kirjojen lukemiseen vaadittava lukuohjelma (vähintään Adobe Reader 6.0, Adobe Reader 8.0 vaatii lisäksi ilmaisen Adobe Digital Editions-ohjelman) voidaan ladata ilmaiseksi Ellibsin sivuilta kirjan lainaamisen yhteydessä.
Ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/180706101830625?OpenDocument
Isän ja tyttären suhdetta ja isän merkitystä tyttären kehitykselle ei ole toistaiseksi pohdittu niin paljon kuin äidin ja pojan suhdetta. Mutta kyllä tästäkin suhteesta aineistoa löytyy. Asiasanoja isät, tytöt, vanhempi-lapsisuhde eri tavoin yhdistelemällä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ löytyi mm. seuraavat:
Marone, Nicky: Isä ja tytär--miten isä auttaa tytärtään onnistumaan (1993) , Laurila, Anja: Isäni tytär--isäkuva ja naisen identiteetti (1997), Vesa Karosen toimittama Tyttö, nainen, naisellisuus - psykoanalyyttinen näkökulma (1992). Toisin, mutta tärkeästä näkökulmasta asiaa valaisee Rauni Siltasen kokoama Isänrakkautta vaille nainen--puheita terapiassa (1995). Kiinnostava on...
Kaivattu kirja lienee Christine Nöstlingerin Tomaanien elämää (Kustannus-Mäkelä, 1989).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518732345
