Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2....
Stigmatisaatiosta on kirjoitettu Turun ylioppilaskunnan julkaisussa Turun ylioppilas 1 (1929), jossa on Niilo Mäen artikkeli "Stigmatisation historiasta" (s.101-111). Lisäksi on olemassa ruotsinkielinen kirja "Kyrkliga mysterier: från oförstörbara kroppar till stigmatisering" (1986), jossa myös kerrotaan aiheesta.
Kyseessä lienee ollut vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön luokka 37 d 1:37 d 1. Aivotärähdys (Commotio cerebri). Lievät, täysin parantuneet tapaukset (A I tai A II).
Lapualla pidettyjä tilaisuuksia koskevia materiaaleja löytyisi Suomen yleisissä kirjastoissa parhaiten Lapuan kaupunginkirjastosta sekä alueen maakuntakirjastosta Seinäjoelta, mutta kuten olitte jo huomannut, Lapuan kirjastostakaan kyseistä tallennetta ei kuitenkaan löytynyt. Suomen yleisistä kirjastoista ei yleensä löytyne tallenteita noin vanhojen tapahtumien yksittäisten tilaisuuksien nauhoituksista.
Kannattaisi varmaankin kääntyä tapahtuman järjestäneiden yhdistysten ja seurakuntien puoleen, joiden omista arkistoista tuo tallenne voisi parhaiten löytyä:
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Lastenkodinkuja 1, 00180 HELSINKI
puh. (09) 251 390
sähköposti: sley@sley.fi
Internet: http://www.sley.fi/
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta...
Onko sinulla käytössäsi Firefox -selain? Firefox -selaimella on ilmennyt satunnaisia ongelmia varausta tehdessä, ongelma on tiedossa ja sitä selvitellään. Firefoxia käytettäessä kannattaakin ensin kirjautua omiin tietoihin ja tehdä varaus sen jälkeen. Voit myös kokeilla jotain muuta selainta.
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla aiheeseen liittyvää:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bordwell, David: Film art; Martin, Marcel: Elokuvan kieli sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni: Toinen osa: Leikkaus. Kirjojen saatavuus Web-Origossa: http://www.satakirjastot.fi/
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Valitettavasti aivan kysymäsi kaltaista teosta ei löytynyt. Muita joulutarinoita on kyllä paljonkin, tässä niistä muutamia.
Kaikkein perinteisimpiä joulutarinoita voi lukea mm. F.E.Sillanpään teoksesta Taatan joulu tai Mika Waltarin Joulutarinoista. Nimellä "Hauskaa joulua" on julkaistu kaksikin vanhoja joulutarinoita yhteen kokoavaa teosta, ensin Erkki Valkeilan (Joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, Karisto 1947) ja myöhemmin Juri Nummelinin kokoamana (Vanhoja joulukertomuksia, Turbator 2012). Perinteisiä joulurunoja voi lukea esim. kokoelmasta Valoksi maan päälle, johon Jarkko Laine on kerännyt Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot, Otava 1998. Käännöskirjallisuudesta tunnetuin vanha joulutarina lienee Dickensin Joululaulu (...
Ja - boken hör till flera biblioteks samlingar. Du kan söka verk i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken.
Addressen är http://www.libplussa.fi/#se
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita,...
Monilla runoilijoilla on Askeleet-niminen runo. Hakemasi runo ei vaikuta olevan Juhani Heinolan runo kirjassa Jumalan varpaanjäljet (1986), eikä Jarno Pennasen runo kirjassa Rivit : kootut runot (1966). Myöskään Eeva-Liisa Mannerin runo Askelet kuiskaavat portaissa ei ole etsimäsi. Vastausta kysymykseesi ei siis valitettavasti ole vielä löytynyt.
Hei,
Kyseessä on Roddy Doylen teos: "Hihittäjähoito" (2001). Doylelta on suomennettu myös:
Paddy Clarke hähhähhää,(1994)
Nimeni on Henry Smart, (1999)
Nainen joka törmäili oviin, (1998)
Näitä kaikkia on Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Valitettavasti kirjaston koneilla ei pysty tekemään kyseistä toimenpidettä. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan tiedostojenpalautukseen tarkoitettua ohjelmistoa, jota Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei ole.
Ilmaisia versioita löytyy kyllä internetistä, kuten esim. PC Inspectorin Smart Recovery ( http://www.pcinspector.de/Sites/smart_recovery/info.htm?language=1 ), joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin kaupalliset versiot, mutta kotikäytössä kelvannee.
Kouvolan kirjastoissa ei ole Microsoft Office Project -käyttöohjekirjaa. Netissä on kuitenkin luettavissa täman ohjelman ohjeet http://office.microsoft.com/fi-fi/project-help/
