Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Kysyin asiaa viisailta kirjastokollegoiltakin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tunnistanut kuvailuun sopivaa laulua.Rami Välimäen Kesän jälkeen tulee mieleen, vaikka se ei taida täsmätä. Don Henleyn The Boys of Summer vuodelta 1984 kertoo sekin kaupungista ja menetetystä kesästä.
Ihmisen veressä ja muissakin nesteissä on suoloja (veressä tärkeimmät kalium ja natrium). Jos veren suolapitoisuus vähenee, seurauksena on hyponatremia, joka puolestaan aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä.
Lisää tietoa veren suolapitoisuudesta ja hyponatremiasta löytyy sivulta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi...
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei...
Helkassa on tällä hetkellä tiedot n. 3 042 000 niteestä (eri nimekkeitä on n. 1 823 000), jotka sisältyvät eri Helka-kirjastojen kokoelmiin. Yliopiston kirjastojen lisäksi tietokantaan luetteloi kokoelmiaan myös kuusi yliopiston ulkopuolista kirjastoa.
Helka-tietokanta on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, johon luetteloidaan hankittuja kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja, mutta ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Tietokanta kasvaa jatkuvasti sekä kirjastoihin hankittavien uusien kirjojen tiedoilla että takautuvasta luetteloinnista.
http://www.helsinki.fi/helka/
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Linkitetyt (lasten) kirjastokortit voi lisätä kirjautumalla ensin sisään keski.finna.fi-sivulla.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Kortin PIN-koodi pitää siis olla tiedossa. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Immanuel Wallersteinin vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa European universalism: the rhetoric of power, joka käsittelee valtateorioita, ei ole ainakaan vielä suomennettu. Häneltä on suomennettu kolme aiemmin ilmestynyttä kirjaa, viimeksi teos Avoimiin yhteiskuntatieteisiin vuonna 2000.
Wallerstein edustaa sosiaalitieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Hänen keskeisiä teemojaan ovat kapitalistinen maailmanjärjestys ja globalisaatio.
Globalisaatiosta on ilmestynyt tänä vuonna teoksia suomeksi mm.seuraavasti:
- Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri, Vastapaino, 2007, (ISBN 978-951-768-200-8)
- Rouvinen, Petri: Seuraavat sata vuotta: aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107
Taloustieto, 2007, (978-951-628-453-1)
- Kailo, Kaarina: Irti...
Suomen kymmenen suurinta yritystä olivat viimeisimmän Yritysraportin mukaan (julkaistu 2009):
1. Nokia
2. Neste Oil
3. Stora Enso
4. Kesko
5. UPM-Kymmene
6. SOK
7. Nordea Pankki Suomi
8. Metsäliitto
9. Metso
10. Fortum
Tilastotiedot ovat vuodelta 2008.
