Sarjaa `Jake and the Fatman´ suomeksi Koira haudattuna esitettiin vuosina 1987–1992. Suomessa sarjan jaksoja esitettiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa MTV:llä. Uusintana sarjan jaksoja esitettiin 1990-luvun lopulla.
ImDb https://www.imdb.com/title/tt0092381/?ref_=nv_sr_srsg_0_tt_8_nm_0_q_Jak…
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Vaikka kyseessä ei mitenkään erityisesti nuorille suunnattu kirja ole, kysymyksen juonikuvauksen perusteella ehdottaisin kuitenkin Philip José Farmerin Jokimaailma-sarjan ensimmäistä osaa Elämän ja kuoleman virta (WSOY, 1988).Elämän ja kuoleman virta | Kirjasampo
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi maailman setelirahojen hakuteos:
Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues 1368-1960 / edited by Neil Shafer & George S. Cuhaj.
Kirja on käytettävissä Itäkeskuksen kirjaston tietopalvelussa.
Museoviraston kirjastossa olisi niinikään seuraavanlainen hakuteos:
Grosses Lexikon der Numismatik / Tyll Kroha. Germany : Bertelsmann , 1997.
Kirja on sijoitettuna Kansallismuseon käsikirjastoon ja sen saatavuutta on hyvä tiedustella Museoviraston kirjastosta.
Kirjaston yhteystiedot:
Nervanderink. 13
puh. 40509213
avoinna: Ma-ti,to 9-16, ke,pe 9-12
Internetistä löytyi vielä seuraavanlainen sivusto, josta toivottavasti on myös apua:
http://sammler.com/coins/inflation.htm
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Hyvä tiedonlähde tässä tapauksessa on EBSCO-tietokanta, joka sisältää englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita, ja sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilta. Esimerkiksi tietokantaan kuuluvat julkaisut American Journal of Public Health ja Nation's Health käsittelevät Yhdysvaltojen terveyspalveluja. Koska artikkeleita on hyvin runsaasti ja niissä käsitellään asiaa hyvin erilaisista näkökulmista, neuvoisin että tarkastelisit itse tietokantaa, henkilökuntakin opastaa. Hakusanat public health, public health service, medical care, United States, American Public Health Association käyvät hyvin.
American Public Health Associationin nettiosoite on http://www.apha.org/ . Yhdysvaltojen virallinen kansanterveyttä ja terveysoloja...
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila
Paremman ehdokkaan puutteessa tarjoan Mika Waltarin Ruotsin vallan aikaan sijoittuvaa historiallista romaania Kaarina Maununtytär. Siinä tavataan pienessä sivuosassa lasinpuhaltajan poika Maksimilian, jonka kädet "ovat rakoilla ja lasimassan kärventämät kuten ainakin lasinpuhaltajan kädet".
Kipling Society on laatinut Viidakkokirjan hahmoista nimiluettelon. Sen mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Ursula-nimi tulee latinankielisestä karhun nimityksestä. Ursulan kerrotaan olevan naaraspuolista karhua tarkoittavan ursan hellittelymuoto, toisaalta sana merkitsee ’pientä karhua’. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ur….
Gaston on germaanista alkuperää ranskalainen etunimi, joka merkitsee isäntää. Prenoms.com-sivusto: https://www.prenoms.com/prenom/signification-prenom-GASTON.html#etymolo….
Johannes Kastajalle omistetuista juhlista on säilynyt erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.
Lähde: Kirkkovuosikalenteri
1980-luvun alun Neuvostoliiton sodanvastaisen propagandan ehdoton ykköskohde oli neutronipommi ja se kampanjoikin vahvasti tätä "epäinhimillistä" asetta vastaan. Aiheeseen tarttui myös Jevgeni Jevtušenko, joka kirjoitti sen inspiroimana runon Мама и нейтронная бомба ('Äiti ja neutronipommi'). Moskovan olympiakisat 1980 olisivat eittämättä tarjonneet oivan tilaisuuden runolliselle hyökkäykselle tuolloin päivänpolttavaa neutronipommia vastaan – Jevtušenkon luomuksen yhdeksän säkeistön pituudesta huolimatta – mutta mikäli tutkimiini lähteisiin on uskominen, Neuvostoliiton valtionpalkinnon arvoiseksi vuonna 1984 noteerattu runo on kirjoitettu vasta 1982.Käännöksiä runosta on tehty ainakin saksaksi ja englanniksi. Mutter und die...
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Aiheesta ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Suomen Noutajakoirajärjestö ry:n kotisivuilla on keskustelupalsta, jossa on alan harrastajien vinkkejä damien tekemiseen. Noutajakoirajärjestön kotisivu http://www.noutajat.com/ .
Haku PIKI-verkkokirjastostamme antaa haun tulokseksi useitakin versioita etsimästänne tarinasta.
Uusin versio on vuodelta 2003, joten sitä kannattaa vielä kysellä kirjakaupoista.
Tässä tarkat tuotetiedot :
PÄÄTEKIJÄ KARVONEN, Reijo (esitt.)
NIMEKE Kuka lohduttaisi Nyytiä? [Äänite] / Tove Janssonin kertomuksen mukaan
MUUT TEKIJÄT Lundblad, Peter (säv.)
Jansson, Tove
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Warner Music Finland, p2003
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS 5050466-8806-2-8
HUOMAUTUKSET Julkaistu alunperin v. 1979
Esitys: Reijo Karvonen (voc), Peter Lundblad (g, b, keyb, voc), Torbjörn Eklund (keyb, fl, amadinda), Backa-Hans Erikson (b, soittorasia), Henrik Hillden, Sniff (dr), Opa (perc), Hans Olsson (org, amadinda), Jan...
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
