Kuvauksessasi on paljon samaa kuin Danielle Steelin kirjassa Aave. Myös kansi on vaalea. Kirjan kuvaus löytyy Kirjasammosta: Aave | Kirjasampo
Kirja löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston valikoimasta ja on varattavissa ja lainattavissa: Aave | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (finna.fi)
Toinen ehdotus olisi Celia Reesin Noitalapsi, mutta siinä ei ole yhtä paljon yhteneväisyyksiä kuvaamasi tarinan kanssa. Tämäkin kirja löytyy kirjastostamme. Tässä on linkki verkkokirjastoon, jossa on näkyvissä myös kirjan kuvaus: Noitalapsi | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (finna.fi)
Toivottavasti näistä toinen sattuisi olemaan etsimäsi kirja.
Alla linkkejä joista löytyy Mercedes-Benzin historiakirjoja suomeksi, useilla kielillä sekä Helmet-alueelta saatavia:-https://tinyurl.com/Mersun-historiaa-suomeksi-https://tinyurl.com/useilla-kielilla-https://tinyurl.com/paakaupunkiseudulla
Martin Gusinden teosta Die Feuerlandindianer ei löydy Suomesta. Se on hyvin todennäköisesti saatavissa ainoastaan eräästä saksalaisesta yliopistokirjastosta.
Bibliografiset tiedot ovat:
Die Feuerlandindianer :
Ergebnisse meiner vier Forschungsreisen in den Jahre 1918 bis 1924, unternommen im Auftrage des Ministerio de Instruccion Publica de Chile in drei Bänden /
Author(s): Gusinde, Martin.
Publication: Wien-Mödling : Verl. Anthropos,
Year: 1939
Description: XVI, 511 S.
Tiedot on saatu WorldCatista, maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta.
Aiheeseen liittyvä Gusinden teos: Nordwind - Südwind: Mythen und Märchen der Feuerlandindianer, Röth-Verlag, Kassel 1966, on saatavissa Kuopion Varastokirjastosta. (Lähde: Yliopistojen...
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
Kankaiden pesulämpötila riippuu kankaisiin käytetyistä kuiduista.
Joitakin esim. puuvillaa ja pellavaa voi pestä hyvinkin 60 asteessa, toisia taas esim. silkki ja villa voi pestä vain 20-30 asteisessa vedessä. Joitakin kuituja ei suositella ollenkaan vesipestäviksi.
Myös kankaan kemiallinen viimeistely esim. lian hylkiminen tai palosuojaus, saattaa rajoitta pesua.
Pesumerkinnöistä löytyy tietoa:
http://docs.whirlpool.eu/_doc/501930101221FIN.pdf
https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/tekstiilimateriaalit/tekokuidut/o…
Jos kankaan materiaalista on epäselvyyttä, voisi lähin kankaiden erikoisliike varmaan auttaa tunnistamisessa.
Lapsen viihtyvyyteen päiväkodissa voisit kokeilla valita aiheeseesi sopivimmat seuraavasta listasta. Päiväkotien toimintaa on tutkittu paljon, joten aiheesta löytyy runsaasti materiaalia.
Tosin alle seitsenvuotiaan viihtyvyyden selvittäminen ainakin itsearvioinnin kannalta on hieman monimutkaisempaa. Voisikohan sitä tarkastella vaikkapa seuraavan leikkikulttuurin muutoksen kautta, jota kirjalistan ensimmäisenä mainittu Marjatta Kallialan teos käsittelee?
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohaun kautta (http://www.libplussa.fi/) Teokset, jotka eivät tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Opetushallituksen kotisivuilta löydät...
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kirja on kokoelma Timo K. Mukan tuotantoa, jossa on kolme ennen julkaisematonta käsikirjoitusta sekä lehdissä julkaistua proosaa ja artikkeleita. Toimittaja on Toni Lahtinen. Akateemisen kirjakaupan mukaan kirja ei ole vielä ilmestynyt:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Product…
Hankintatoive kannattaa lähettää suoraan Iisalmen tai Lapinlahden kirjastoon:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Hakemisto_A-o.iw3
http://www.lapinlahti.fi/?page=palvelut.perheosasto.koulutuspalvelut.ki…
Runo on tosiaan Ilpo Tiihosen kirjoittama ja nimeltään Suomen äideille. Runo on julkaistu vuonna 1994 ilmestyneessä kokoelmassa Muusa (WSOY). Lisäksi se löytyy kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon voi lukea myös Helsingin Sanomien sivuilta, vanhasta äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävästä:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06kevat/kysymykset/1303/aidinkieli/p…
Onkohan kyse osoitteesta http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=8112e231-479e-47d0-bc7… löytyvästä levystä? Tuota levyä ”Historiallisia äänityksiä radioarkistosta 11: Gluntteja” ei näytä löytyvän mistään tietokannoista. Ehkäpä se ei ole ollut kaupallisessa levityksessä. Asiaa kannattaisi varmasti tiedustella julkaisijalta eli Yleisradiolta.
Valitettavasti kyseistä sarjaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista kuin osat 1-12 suomeksi ja osat 1-3 englanniksi.
Lähde: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Tässä eräs luettelo lapsen sairautta käsittelevistä elämäkertakirjoista. Ahoinpelto, Pälvi: Pikku Heini, Brunson, Nancy M.: Poikani elää, Lund, Doris: Eric, Mitson, Eileen N.: Tuolle puolen varjojen, Oldham, Carol: Lainattu lapsi, Rajanummi, Vieno: Jätä ovi auki, Santala, Risto: Pieni astia Pyhässä maassa, Setälä, Salme: Kirjoitan pojalleni, Weber, C.W.: Nuori voittaja, Zorza, Victor: Inhimillinen kuolema. kirjoja löytyy varmasti enemmänkin, kannattaa kääntyä kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
