Kafka on Repen omistuksessa Nummelan ponitalli -kirjasarjan alusta asti. Se kuitenkin varastetaan ainakin kerran, kirjassa Mustan hevosen salaisuus. Tuolloin Repe ystävineen jäljittää hevosen kanalaan ja ratsastaa sen sieltä pois myrskysäässä.
Tolkien: The Lord of the Kings 1-3 on ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa äänikirjakasetteina. Lähimmän kirjastosi kautta voit saada ne kaukolainaksi.
Kysymys on sen verran laaja ja moniulotteinen, että siihen on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Mikäli kysymyksellä viitataan esim. Suomen peruskouluissa käytettävään perusopetuksen opetussuunnitelmaan, niin sen perusteisiin on mahdollista tutustua Opetushallituksen sivulla http://www.oph.fi/ops/perusopetus/po_16_1_versio.doc .
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Seuraavista kirjoista saattaa löytyä etsimääsi tietoa: Ollila: Puhvelista punatulkkuun// Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki// Moorhause: Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915// Moorhause: Helsingin jugendkorttelit // Helsingin muuttuvat kasvot (video).
Aineiston saatavuuden voit tarkistaa pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi) tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Lisäksi sinun kannattaa kysyä aiheesta Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh 669373 sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta http://www.hel.fi/HKR/.
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
Askaisten koululla on 9-12-vuotiaille teatterikerho tiistaisin klo 14.30 - 16.00.
http://www.askainen.fi/vapaaaika/nuoriso.htm
Tuo kerho on siis lapsille, voit kysyä Askaisten vapaa-ajan ohjaajalta tietoja muista kerhoista. Yhteystiedot:
http://www.askainen.fi/palveluhakemisto/vapaa_ajan%20ohj.htm
Hei!
Toivottavasti vastaan nyt kysymykseenne enkä kovasti kysymyksen viereen.
Kirjastostamme löytyy lukuisia tietokoneaiheisia kirjoja. Tietokoneaineiset kirjat ovat sijoitettu luokkaan 61. Aiheen ympäriltä löytyy kirjoja mm. erilaisista tietokoneohjelmista, käyttöjärjestelmistä, tietokoneen käyttöönotosta, internetistä jne. Asioidessanne seuraavan kerran kirjastossa, henkilökunta neuvoo ja opastaa teitä oikean kirjan löytämisessä.
Halutessanne voitte tutustua kirjastomme tiedonhakuun verkossa. Aaltokirjastojen aineistohakuun pääsee osoitteessa: www.aaltokirjatot.fi ja ohjeet hakujen tekemiseen osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kirjasto/aalto/hakuohje.htm
Toivottavasti vastauksesta oli teille hyötyä.
Etsinnöistä huolimatta en onnistunut jäljittämään tämännimistä kirjaa tai kirjoitusta suomalaiselta omaishoitajalta - edes kovin lähelle tätä nimeä osuvia otsikoita ei vastaan tullut. Lähimmäs osuu oikeastaan nimessään toisen laulun sanoja siteeraava Erkki Raatikaisen Se ruusu on puhdasta purppuraa, jossa kirjoittaja kertoo Alzheimerin tautiin sairastuneesta vaimostaan.
Suomessa julkaistut kirjat saadaan Helmet-kirjastoihin parin viikon kuluessa niiden julkaisemisesta. Ulkomailta tilattavat saapuvat hitaammin, kovin monta viikkoa ei niidenkään saapumiseen pitäisi tilauksesta kulua.
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
Hei!
Löytyy useita vaihtoehtoja:
Nightingale, Rita: Elinkautinen vapaus. Kyseessä on elämäkerta. Ja tapahtuu Thaimaassa.
Backman, Eeva: Kahdesti armahdettu: "Huume-Eeva" kertoo. Tämäkin on elämäkerta ja tapahtuu Thaimassa (Bangkok).
Myös Sinclair, Marti: Saat unohtaa eilisen. Todellisuuspohjainen romaani, mutta tämä on Libanonissa.
Lasitalo, "paholaisen silmä", kummitukset ja lasit, joilla aaveita voi nähdä, viittaavat vahvasti Steve Beckin ohjaamaan elokuvaan Kolmetoista aavetta (Thir13en ghosts, 2001), joka oli splatter-aineksin höystetty uudelleenfilmatisointi William Castlen elokuvasta 13 kummitusta (13 ghosts, 1960). TV5 ja Kutonen ovat televisioineet Kolmetoista aavetta jo useammin kuin kolmetoista kertaa (viimeksi 4.11.2017).
Kolmetoista aavetta (2001) - IMDb
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1064166
13 kummitusta (1960) - IMDb
KOLMETOISTA AAVETTA ohjelmatiedot - Telsu.fi
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä...
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta https://kainet.finna.fi
Siellä voi hakea asiasanalla buddhalaisuus ja näin löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Mikäli haluat hakea kaikista Suomen kirjastoista, niin voit käyttää aineistotietokantaa https://finna.fi
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta voi aihetta käsittelevää kirjallisuutta etsiä esim. sanahaun kautta. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. seksuaalisuus, parisuhde, sukupuolielämä, seksuaalioppaat.
Haun tuloksien joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Junkkari, Lari: Mieheksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Junkkari, Kaija: Naiseksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Godson, Suzi: Seksikirja. Helsinki : WSOY, 2003
Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Nyman, Maija: Ilta rakkaudelle : parisuhteen valttikortit. Helsinki : Kirjapaja, 2002.
Kirja on HELKA-tietokannan mukaan saatavilla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sekä HelMet-tietokannan mukaan Pasilan pääkirjastossa, aik.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Hirsikalustoa koskevia ohjeita ei oikein löytynyt tutkimistani kirjoista. Kysy.fi-tietopalvelussa on vinkattu, että teoksessa ”Teen itse pihan rakenteet” olisi halkaistusta tukkipuusta tehdyn pöydän ja penkkien rakennusohje. Sitä kannattaisi ehkä katsoa. Jos hirsikalusteet on ostettu valmiina osina, kannattaa kääntyä niiden valmistajan puoleen ohjeiden saamiseksi.
Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
