Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Pudasjärven kirjastossa on tällainen kirja:
Audi 100 & A6 : service and repair manual / A. K. Legg and Mark Coombs
Kirjan tiedoista ei selvinnyt, onko siinä vuosimalli 1984. Kysele Simon kirjastosta tarkemmin:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
Tarkoittanet varmaankin alias-nimimerkkiä eli -salanimeä, jollaisella voi korvata varaajan nimen? Aliaksen saat käyttöön missä tahansa Helmet-kirjastossa henkilökohtaisesti asioimalla. Mukaan kannattaa ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alias voi olla mikä tahansa nimimerkki, jota kenelläkään muulla asiakkaalla ei vielä ole. Aliaksen hankkimisen jälkeen varauslipukkeessa ei näy nimeäsi vaan aliaksesi, ja löydät varaamasi aineiston itsepalveluvaraushyllystä aliaksesi mukaisesti kohdasta aakkosjärjestystä.
Musiikkiasiantuntijan vastaus:
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/742570
Laulujen suomenkielisten sanojen takana lienee Pekka Lehtosaari. Oletan siis näin, koska tiedoissa ei mainita kuin tämä yksi kääntäjä.
Poliisin hallintorakenneuudistusta (Pora III) käsittelevän, vajaa 200-sivuisen julkaisun (Sisäasiainministeriö 21.8.2012) esittelytekstissä kerrotaan seuraavasti:"Valtioneuvoston 4.4.2012 antaman kehyspäätöksen mukaan poliisihallinnossa toteutetaan vuosina 2014 -2015 koko poliisihallintoa koskeva hallintorakenteen uudistus (Pora III), jolla vahvistetaan poliisiyksiköiden toimintakykyä niiden määrää vähentämällä ja tehtäväkenttää uudelleen arvioimalla."
Maallikon valistuneena arvauksena sanoisin, että uudistuksella on voinut olla jotain tekemistä myös rahan kanssa.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-777-3
Suosittelen olemaan yhteydessa Adoptioperheet ry -yhdistykseen. Sieltä osataan parhaiten neuvoa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot: https://adoptioperheet.fi/yhdistys/
Vuonna 1972 voimassa olleet lastensuojelulaki ja -asetus löytyvät kyseisen vuoden Suomen Laki -teoksesta. Tuolloin voimassa olleesta lainsäädännöstä ei ole olemassa verkkoversiota. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on vanhat lakikirjat ja niitä voi tulla lukemaan ja vaikka kopioimaan tai skannaamaan. Kirjasto ei voi skannata lakikirjojen sisältöä, koska ne eivät ole tekijänoikeusvapaita teoksia.
Jos haluaa ottaa paperikopioita julkaisuista, kannattaa kirjastoon tullessa olla kopiokortti mukana. Kopiokoneemme toimii Unigrafian kopiokorteilla, joita myydään useissa paikoissa Helsingissä mutta ei Eduskunnan kirjastossa. (Linkki Unigrafian sivuille) http://www.unigrafia.fi/fi/tulostus_ja_kopiointi/kopiokorttien_myyntipi…
Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa.
Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
Kollega Oulusta välitti tiedon, että kyseessä on nähtävästi Heikki Asunnan runo Viimeinen vahtivuoro, joka päättyy sanoihin "Astia Bergeniin!" Runo sisältyy ainakin kokoelmaan Mastolyhty.
Ihan yhtä suurta tietokantaa ei ole. Monta melko kattavaa kuitenkin löytyy.
Tietokannat painottavat usein jotakin näkökulmaa. esim. Oica.net joka on autonvalmistajien yhteinen foorumi. CAR on keskittymä autojen tutkimusta ympäri maailman. TRB-tietokanta taas kokoaa kuljetus- ja logistiikka-alan tutkimuksia. ICCT on keskittynyt tutkimaan mahdollisimman saateetonta liikkumista.
Monesti tietokannat ovat maksullisia ja jopa hankkivat tarvittavia tutkimustietoja esim. Global data
Todennäköisesti ihminen vain pystyy keskittymään paremmin, kun hän sulkee silmänsä. Voisi siis ajatella, että kyseessä on opittu tapa suojautua ulkopuolisilta häiriötekijöiltä.
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama "Rakkaus on lahja Jumalan" alkaa: "Vaikka minä voisin vuoret siirtää". Laulun nuotti ja sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 (Lasten Keskus, 2010)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 (Kirjapaja, 2015)Simojoki, Pekka: Veisut : sata suosituinta yhteislaulua (Suomen lähetysseura, 2013)Vain elämää : suurenmoisia lauluja (F-Kustannus, 2014)Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
