Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista...
Voit hakea helmet-sivustoltamme (www.helmet.fi)kirjoja niin että laitat helmet-hakuun hakusanoiksi opettajat elämäkerrat tai opettajat muistelmat. Listalle tulee monia mielenkiintoisia teoksia. Myös opettajuus voisi olla hakusana, jolla voi löytyä sellaisia kirjoja, joita etsit (tosin tulee paljon tietokirjoja). Kokeile myös opettajat päiväkirjat. Jos laitat hakusanoiksi opettajat romaanit, tulee hakutulokseen kaunokirjallisuutta. Ehkä sieltäkin löytyy jotakin sopivaa.
Tutustu rauhassa hakutuloksiin. Toivottavasti löydät opintoihisi sopivat kirjat. Ehdotan ainakin näitä:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Kirsti Mäkinen: Pulpetin henki
Frank McCourt: Liitupölyä
Yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota koskevaa tietoa ei ole käytettävissä. 1960-luvulla 24 tuntia auki olevia ravintoloita oli vähän, lähinnä vain klassiset amerikkalaiset pienet edulliset ruokapaikat (diner) olivat auki läpi yön. Niitä oli isoissa kaupungeissa ja niillä alueilla, joissa teollisuustyöntekijät olivat töissä läpi yön. Oheinen artikkeli kertoo ja kuvittaa 50 vuoden takaista ravintolaelämää (40 kuvaa).
https://www.delish.com/restaurants/g19577116/what-eating-at-restaurants…
Nykyään tavallinen ravintoloiden aukioloaika Yhdysvalloissa ovat klo 6-22 (maanantai-lauantai). Sunnuntai-aukiolot vaihtelevat ympäri Yhdysvaltoja. Monet ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin. Tavallisiin aukioloaikoihin voi olla osavaltioittain tai...
Seinäjoen Mailajussit voitti mestaruuden elokuussa, 30.8.1987, https://areena.yle.fi/1-50107477. Jokinen menehtyi 27.11.1987. Kiveen hakatut -podcastsarjassa on jakso hänestä, https://areena.yle.fi/podcastit/1-2761674.
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Oletko katsonut Anja Snellmannista tietoja esim. kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, Otava 2004.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim.
Sanojen aika -sivustolta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
ja kustantaja Otavan kotisivuilta http://www.otava.fi löydät lisätietoja ja jopa Snellmanin sähköpostiosoitteen.
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Juvalla toimii Suomen ainoa tryffeleihin erikoistunut tutkimuskeskus, johon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla ja jonne voi lähettää luonnontryffelilöydöksiä. Tryffelikeskus kertoo vastaavansa mielellään kaikkiin tryffeliaiheisiin kysymyksiin. Tutkimuskeskuksen sivuilla on myös kartta, missä Suomessa on tehty luonnontryffelilöytöjä. Tällainen Lemiä lähellä oleva paikkakunta on Lappeenranta.
Juvan Tryffelikeskus: http://juvatruf.asiakkaat.sigmatic.fi/
Tryffelitilan sivuilta löytyy tietoa mm. Suomen luonnosta löytyvistä tryffeleistä.
Tryffelitila: https://tryffelitila.com/
Kyllä voit tehdä varauksen Vaskissa kaikkeen lainattavaan Vaski-kirjastojen materiaaliin, myös äänitteisiin. Valitse noutopaikaksi Turku, niin saat äänitteen perille.
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Etelä-Korea on viralliselta nimeltään Korean tasavalta. Helmetissä ei ole mahdollista hakea elokuvan alkuperämaan mukaan niin että löytäisi kaikki korealaiset elokuvat, mutta hakusanalla Korean tasavalta löytää kuitenkin korealaisten ohjaajien elokuvia.
Tässä linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20%28korean%20tasa…
Täältä löytyvät viralliset paikannimet:
https://finto.fi/yso-paikat/fi/
Kuvissa oleva ötökkä muistuttaa esimerkiksi museokuoriaisen toukkaa. Samankaltainen kysymys on esitetty täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin, pääset lukemaan vastauksen täältä: Mikä toukka tämä mahtaa olla? Ovat todella pieniä. Patjalla ollut yksi ja seinillä ja katon rajassa sekä lattialla 30v vanhassa omakotitalossa. | Kysy kirjastonhoitajalta
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Internetistä löytyy melko huonosti suomalaista musiikkia miditiedostoina. Häämusiikkia en valitettavasti onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin joitakin linkkejä kysymistäsi aiheista.
Useita satoja vanhoja virsiä (sanat + sävel-miditiedostona)
http://www.h-y.fi/sv/svindex.html
Suomalaista midikaraokea:
http://koti.mbnet.fi/karaoke/
Muita karaoke-sivuja:
http://gamma.nic.fi/~raimom/karaoke/linkit.html
http://www.niehs.nih.gov/kids/music.htm
http://www.midikaraoke.com/
Selaa myös Kotisataman deitin linkit (sis. linkkejä mm. äänitiedostoihin)
http://deitti.kotisatama.net/suomi/link.php?pag=5&cat=evr
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Helmet-kirjastoista löytyy tietoa rakennustekniikan historiasta alla olevista kirjoista:
- Muistomerkki: rakennetun historian ulottuvuuksia (toimittaja Marja Terttu Knapas, 1999)
- Keksintöjen kirja. [8], Rakennustaide ja rakennustekniikka : esihistorialliset rakennukset, rakennustaiteen historia, kaupunkien suunnittelu, uudenaikaiset rakennukset, huonerakennustekniikka / kirjoittajat: Carolus Lindberg, Otto-I. Meurman, Hilding Ekelund, U. Varjo ; toimittaja: Carolus Lindberg (1932)
Melinda-tietokannan kautta löytyivät nämä kirjat:
- Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto / Liisa Seppänen (Väitöskirja, 2012. Luettavissa myös verkossa:
http://...
Seuraavista osoitteista löytyy tapahtumia Turussa:
http://www.turku.fi/suomi/tapahtumia/kalenteri.html
http://www.unikankare.net (kulttuuritapahtumia)
Naantalin tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta:
http://www.naantali.fi
ja Muumimaallakin on oma kotisivu: http://www.muumimaailma.fi
Lisäksi Turun kaupunki julkaisee kahdesti vuodessa Kulttuurilinja-esitettä (uusin Turun kulttuuria tammi-elo 2000), jota voi tilata puhelimitse (puh.02-262 0900) tai sähköpostitse
(kulttuurikeskus@turku.fi)
Myöhemmin keväällä löytyy varmaankin paremmin ensi kesän tapahtumia
näiltä sivuilta; Kulttuurilinja-esitteessä on jo ensi kesän tapahtumia.
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
