Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Painetun tekstin tekijä taitaa olla erehtynyt. Tuskinpa kuppari-Miina mitenkään vaikutti Arvi-paran kuolemaan. Todennäköisesti Arvi kuoli sodassa, mahdollisesti astui miinaan tai joutui merellä kohtalokkaaseen yhteyteen sarvimiinan kanssa. Veikko Lavi käyttää tässä runoilijan vapautta riimitellä Arvi-sarvi huolimatta siitä millainen miina Arvin kohtaloksi koitui.
Kyseessä lienevät Teemu Saarisen Unski-kirjat. Niissä seikkailevat Unski Tupelomäki ja tämän kaveri Ansku. Sarjaan kuuluvat kirjat Maailman huonoin jalkapalloilija (1993), Unskin ennätyskirja (1995) ja Unskin banaanipotku (1999). Viimeksi mainitussa kuvataan Unskin, Anskun ja Unskin isän Amsterdamin-matkaa. Kirjat on julkaistu myös yhteisniteenä Unskin hattutemppu (2002).
Moottoriajoneuvoverolain löydät osoitteesta hhttp://www.finlex.fi/ .Valitse etusivulta Lainsäädäntö. Laki
annettiin jo 30.12.1966 ja sen numero on 722. Tämän jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja haluat
varmaankin laista tällä hetkellä voimassa olevan muodon. Viimeisimmät yhdeksättä pykälää koskevat
muutokset ovat 522/1994 ja 1538/1995, joten sinun kannattaa hakea nämä lait finlexistä.
Voit käyttää myös painettuja lähteitä eli kyseisien vuosien Suomen säädöskokoelmia, jotka ovat ainoita
virallisia lähteitä lakeihin ja asetuksiin. Verolait 2001 -julkaisussa on moottoriajoneuvoverolaki niin että
siinä on huomioitu lakiin tulleet muutokset.
Moottoriajoneuvoverolain (Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966/722) yhdeksäs pykälä kuuluu...
Wash this blood clean from my hand löytyy muutamasta yleisestä kirjastosta, ei tosin Hämeenlinnan kirjaston valikoimasta. Voimme tilata sen sinulle kaukolainaksi Hämeenlinnaan. Kaukolainan hinta on 6 euroa. Tätä englanninkielistä löytyisi myös pokkarina akateeminen.comin valikoimasta, hinta näyttää olevan 11.90. Ranskankielinen alkuteos on nimeltään Sous les vents de Neptune. Sitäkin löytyy suomalaisista kirjastoista, eli voimme tilata ranskankielisenkin sinulle kaukolainaksi, mikäli haluat.
Nordean sivuilla vastataan näin:
"Vastaus:
Et tarvitse. Mikäli et omista älypuhelinta, tulet saamaan käyttöösi tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitetta käytät samoissa palveluissa, kuin paperista tunnuslukukorttia. Tulemme tiedottamaan hyvissä ajoin, kun tunnuslukulaite on saatavilla."
Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea...
Kyseistä runoa ei ole valitettavasti löytynyt. Kollegat ovat käyneet läpi Haavikon kokoelmia, ja minä silmäilin läpi hänen teoksensa Kootut runot, mutta silmiin ei osunut sitä. Kollega oli myös katsonut, ettei pätkä ole Agricola ja kettu -näytelmästäkään. Valitettavasti näyttää siltä, ettemme pysty saamaan runoa nyt selville.
Rajalliset maat on jo lainattavissa kirjastoista ja varattavissa Vaski-verkkokirjastossa. Varaamiseen tarvitset sekä nelinumeroisen pinkoodin että kirjastokortin viivakoodin alta löytyvän käyttäjätunnuksen. Kirjauduttuasi sisään verkkokirjastoon pystyt varaamaan kirjan ja valitsemaan, mihin kirjastoon haluat, että varauksesi toimitetaan. Rajalliset maat -teoksen saatavuuden näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4065217
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Tilastokeskuksen Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 tarjoaa kaivatunlaisia numerotietoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyksistä.
Joitakin lyhyitä mainintoja Niemisestä on Kuusiston Jämsän historiassa. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Jämsän kotiseutuarkistoon ja Jämsän kirjastoon http://www.jamsa.fi/kirjasto_ja_kulttuuri/kirjasto/yhteystiedot.html. Jämsän kirjastossa on kansio, jossa on Niemiseen liittyvää aineistoa, esim. eri lehdissä julkaistuja kertomuksia, novelleja, runoja ja kirja-arvosteluja sekä tietoja kirjailijasta: Korpikirjailija Väinö Aleksanteri Nieminen 12.02.1894-05.01.1945 / Vuokko Olkkonen (9 s.). Kansiota ei saa lainaksi.
Jämsän kirjastossa on myös seuraava julkaisu: "MINÄ korvelta lahjaksi kantelon sain..." : valikoima Jämsän kotiseuturunoilijoiden tekstejä / koonnut Vuokko Olkkonen. 3. p. - Jämsä : Jämsän kaupunginkirjasto, 2002. Julkaisun voi...
Einojuhani Rautavaarasta löytyy runsaasti tietoa sekä kirjoissa että lehtiartikkeleissa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/) löydät kirjoja ja myös osan lehtiartikkeleista yksinkertaisella asiasanahaulla (asiasanana "Rautavaara Einojuhani") .
Huomattavasti enemmän lehtiartikkeliviitteitä löytyy kuitenkin Aleksi -tietokannasta (tällä hetkellä 46 artikkelia ja 18 arvostelua). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa pääsisit tutustumaan Aleksin artikkelihakuun, ja ainakin Helsingin pääkirjastosta saisit luettaviksesi suurimman osan kyseisistä
lehdistä.
Jos et kuitenkaan lainkaan asioi Suomen puolella, joutunet kysymään tukholmalaisista kirjastoista pääsyä Aleksi-tietokantaan, jota...
Stirlingmoottoreista löydät tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista Internetistä: http://solar-club.web.cern.ch/solar-club/Vehicules/Stirling.html , http://www.geo.unizh.ch/~iwoodh/ . Aiheesta löytyy joitakin lehtiartikkeleita. Artikkelitietokannat ovat käytettävissäsi kirjastojen asiakastyöasemilla.
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Tähän kysymykseen on vastattu edellisen kerran vuonna 2013: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=96b0eea6-37…
Nimimerkillä kirjoittaneen lukijan vastauksen mukaan vuonna 1952 kuollut brittiläinen muusikko Felix Mendelssohn oli kuuluisan säveltäjän pojanpojanpoika. Tällaisen tiedon ehdottoman täsmällinen varmistaminen edellyttäisi todennäköisesti yhteydenottoa brittiläisiin väestökirjanpitäjiin.
Heikki Poroila
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Valitettavasti tällaista tietoa ei löytynyt. Kannattaa vielä tutustu Wikipedian lähteisiin asianomaisten henkilöiden kohdalla.
Louis XIV of France
https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIV_of_France
Anders Celsius
https://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius
Daniel Gabriel Fahrenheit
https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Gabriel_Fahrenheit
William Thomson, 1st Baron Kelvin
https://en.wikipedia.org/wiki/William_Thomson,_1st_Baron_Kelvin
"Tässä on rosmariinia, se on yrtti, joka muistuttaa. Muista siis, rakkaani. Nämä ovat orvokkeja, ne ovat ajatuksia varten."
William Shakespeare, Hamlet (WSOY ja Matti Rossi 2013), s.191
Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
