Hei ja kiitos kysymyksestä!Kuvataitelijamaterikkelista (kuvataitelijamatrikkeli.fi) en onnistunut löytämään taiteilijan nimeä, joka täsmäisi kirjaimiin. Art Signeture Dictionarysta (Art Signature Dictionary - Explore the world of artists) kannattaa katsoa eri mahdollisuudet, jos signeeraus näyttää samalta kuin tietokannan signeerus. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen: https://www.hagelstam.fi/myy, https://www.bukowskis.com/fi/sell, https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Sitaatti on peräisin Tšehovin 28.11.1888 päivätystä kirjeestä Aleksei Suvorinille (tarkalleen ottaen Tšehov puhuu "merkityksellisestä elämästä": " -- осмысленная жизнь без определенного мировоззрения – не жизнь, а тягота, ужас.") Tämä kirje ei ole mukana Martti Anhavan toimittaman kolmiosaisen Tšehovin kirjevalikoiman ensimmäisessä niteessä Kirjeitä vuosilta 1877–1890, joten suomennos on peräisin jostakin valitettavasti tunnistamattomaksi jääneestä lähteestä – mahdollisesti jostakin aforismi- tai mietelausekokoelmasta. Joitain tällaisia toiveikkaasti tutkailinkin. Myöskään paljon sitaatteja sisältävästä Henri Troyatin Tšehov-elämäkerrasta sitä en löytänyt.
Wikipedian mukaan aluekoodi 1 tarkoittaa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomi ja muu Eurooppa kuuluu alueeseen 2. Aluekoodeja voi joissakin laitteissa muuttaa, mutta usein muuntokertoja on rajoitettu. Saat lisätietoa aluekoodeista Wikipediasta osoitteesta www.wikipedia.org syöttämällä hakukoneeseen termin "aluekoodit".
Kouvolan pääkirjastossa on yksi pöytätietokone ja yksi kannettava tietokone, joilla voi tulostaa Internetistä. Kannettavalla tietokoneella pystyy tulostamaan myös muistitikulta. Hinta 50 senttiä per sivu.
Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä matkalla tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Oheiselta sivulta löytyvät yhteystiedot eri Vaski-kirjastoihin, mm. kirjastoautoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85334
Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia...
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta ( https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm ) kaikki kirkonkirjat ja muu materiaali ei ole nähtävissä, jos ei ole yhdistyksen jäsen! Jos ei vielä jäsenenäkään näe toivottuja dokumentteja on käännyttävä kyseisen seurakunnan puoleen. Seurakuntien käytännöt kuulemma vaihtelevat ja joissain dokumentteihin voi päästä tutustumaan hyvinkin nopealla aikataululla, mutta toisissa tapauksissa pitää tiedot pyytää lomakkeilla ja odotusaika voi olla 6 kk tai jopa 12 kk.
Sukututkimuksen saloihin varsin syvälle vie vanhahko (1994), mutta yhä tiettävästi hyvin perus-prinsiipit esittelevä kirja 'Selvitä sukusi - tietoa sukututkijalle' (Toim. Marja-Liisa Putkonen, ISBN 951-692-297-X )...
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Kyseessä on koristelu, jota kutsutaan englanniksi termeillä turkey booties tai turkey frills. Suomennettuna voisi käyttää termiä kalkkunan saappaat tai röyhelöt. Ne tehdään paperista ja niiden tarkoitus on peittää kalkkunan tai muun linnun jalan katkaisukohta.
Lisätietoa ja kuvalliset ohjeet löytyy esimerkiksi tästä artikkelista: Turkey Booties Explained, For Everyone Who's Wondering | HuffPost Life
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Aikakone-sivustolla esitellään arkiston kokoelmaan kuuluvia aineistoja. Sieltä löytyy myös Hoppu-Heikki -aiheinen julistesarja sekä yksi sivu riimirunoa: https://www.elka.fi/aikakone/index.php/2020/06/17/hoppu-heikki/Lisätietoa voisi kysyä suoraan arkistolta: https://elka.fi/yhteys/
Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Mandan mukaan William Wylerin Loma Roomassa -elokuvaa (1953) ei löydy mistään maakuntakirjastosta.
Kaikkia videoelokuvia ei voi edes lainata kirjastosta, vaan tekijänoikeudet rajoittavat videoiden lainausta ja kaikissa kirjaston lainavideoissa täytyy olla lainausoikeus. Tätä kyseistä elokuvaa ei ehkä ole (vielä?) tarjottukaan kirjastoille, mutta se on kyllä saatavana esim. verkkokirjakauppa Amazonissa http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/browse/-/404272/ref=sd_str_vi/104-…
englanniksi nimellä Roman Holiday.
Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://finna.fi
Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
Aiheen kattavin esitys on Jan Aartsin toimittama kirja "Paavi", joka on ilm. v. 1989 (ISBN 951-600-765-1). Kirjassa esitellään roomalaiskatolisen näkemyksen ohella ainakin ortodoksinen ja luterilainen paaviuskritiikki.
Kysytty versio Järnefeltin Kehtolaulusta (Berceuse) on julkaistu v. 2008 Johanna Rusasen cd-levyllä "Yö meren rannalla : kauneimpia suomalaisia melodioita sanoitettuna" (Nova Records, NRECD-01). Cd:n kansivihkossa on laulun sanat.
Cd:tä on saatavana useista kirjastoita, myös Lastu-kirjastosta.
Cd:n tarkat tiedot.
Ensimmäisen säkeistön sanat on siteerattu Ylen jutussa levyn julkaisusta.
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Yksinomaan valaistusta ja suunnittelua käsitteleviä kirjoja on verrattain vähän. Tässä pieni valikoima:
Ilkka Pekanheimo, Opas valaistussuunnitteluun [vanhemmat painokset nimellä Kodin valaistusopas]
Seppo Rihlama, Valaistuksesta sisätiloissa
Lamput ja valaisimet
Omakotitalon sähköopas
Mahdollisesti hyödyllisiä voisivat olla myös:
Uusi valaistuskirja [ulkovalaistus]
Seppo Rihlama, Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa...
