#-merkkiä, josta käytetään myös sanaa hashtag, käytetään aihetunnisteena. Jos julkaisussa olevaa aihetunnistetta #leikki painaa, voi nähdä muita Facebookin julkaisuja, joita kaverilistalla olevat henkilöt tai henkilöt joiden tili näkyy kaikille ovat kirjoittaneet. Aihetunnisteiden alkuperäinen tarkoitus oli auttaa löytämään itseä kiinnostavia julkaisuja. Nykyään ne ovat kehittyneet osaksi sosiaalisen median kielenkäyttöä, ja niitä saatetaan käyttää lauseenomaisesti (#tämä#on#esimerkkilause).
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Kielikellon artikkelista vuodelta 2018: https://www.kielikello.fi/-/kun-risuaidasta-tuli-hashtag
Aihetunnisteet otettiin käyttöön Facebookissa vuonna 2013: https://yle.fi/uutiset/3-6686562
Lainoja ei pidä palauttaa kirjaston palautusluukkuun tai postilaatikkoon/postiluukkuun nyt kun kirjastot ovat suljettuja, sillä lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna.
Roland af Hällströmin elokuvan Poika eli kesäänsä (1955) alussa ja lopussa F. E. Sillanpää lukee katkelman teoksestaan Elämä ja aurinko, johon elokuva perustuu. Alun katkelma on teoksen prologista - tosin hiukan muutettuna. Lopun lainaus on puolestaan teoksen epilogista.
Teoksen voitte lukea digitoituna alla olevasta linkistä.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/46518/pg46518.html
Elämä ja aurinko -romaanin painettua versiota on lainattavissa Helmet-kirjastoissa useampana painoksena. Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107883
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoamasta Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy listattuna Sirkka Turkan teosten käännöstietoja. Käännöksiä on englanniksi, hepreaksi, hollanniksi, islanniksi, japaniksi, mariksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, turkiksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevasta vastauksesta (11.3.2022) selviää, että kyseinen runo on alun perin julkaistu suomeksi kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978) sekä myöhemmin kokoelmateoksessa Runot 1973-2004 (Tammi 2005) nimellä Jään alla savinen ranta, joilla sanoilla runo myös alkaa.
Valitettavasti tietokannoissa ei useinkaan ole tarkkoja sisältökuvauksia....
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Voit tilata muista Aurora-kirjastoista hyllyssä olevaa aineistoa, jos Sinulla on IntroAktiivi -tunnus, jonka saa maksutta Aurora-kirjastoista. Varausmaksu muista Aurora-kirjastoista on tänä vuonna 1 e. Lisätietoja www.rovaniemi.fi/aurora/intro.Aintro.htm
Kyseessä saattaa olla Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas. Hissillä ei
tosin ole siinä nimeä, mutta kirjan kansi on keltainen ja kuvitettu. Dahlilla on myös lastenkirja nimeltä Jali ja lasihissi.
Otan osaa suruunne! Vainajan hautaamista varten tarvittavan hautausluvan kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri, mikäli kuolemansyyn selvittämiseksi tehtäviin tutkimuksiin ei ole aihetta. Tässä tapauksessa teidän pitäisi siis saada se terveyskeskuksesta.
https://www.hautajaiset.fi/ensiohje-vainajan-omaisille.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuo…
Virkatodistuksen saatte maistraatista, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu tai vainajan seurakunnasta, esim. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat löytyvät täältä https://evl.fi/seurakunnat.
Perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista löytyy tietoa mm. verotoimistosta sekä esim. Seniori.infosta, https://...
Yrjö Kallinen on yksi teoksen toimittajista ja johdannon kirjoittajista yhdessä Juha Koiviston, Lauri Lahikaisen ja Antti Ronkaisen kanssa. Kirjan luettelointiajankohtana kenttään 245 saattoi laittaa vain ensimmäisen tekijän nimen, mikäli tekijöitä oli enemmän kuin kolme, sekä [et al.] merkinnällä ilmaistiin, että tekijöitä oli enemmän. Muut kirjoittajat ja toimittajat on tässä luetteloinnissa ilmaistu lisäkirjauksissa.
Bertolt Brechtin teoksia suomen kielellä voi löytää kirjastoista, niitä kannattaa tutkia Finna.fi-palvelussa. Esimerkiksi tuo Puntilan isäntä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Puntilan+is%C3%A4nt%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+renkins%C3%A4+Matti&type0%5B%5D=TitleStart&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Jos kirjoja haluaa ostaa, kannattaa seurata antikvariaatteja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=antikvariaatit. Tällä hetkellä niitä ei ainakaan suurimmista kirjakaupoista näytä löytyvän suomen kielellä.
Uuden PIN-koodin saa vain käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Mukana tulee olla jokin valokuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Alla olevista kirjoista saattaisi olla sinulle hyötyä:
Franck, Marketta: Kerro, kerro kuvastin…: naisen juhlapuku 1880-1980 (Haihara, 1993)
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (Nukke- ja pukumuseo, 1997)
Juhlat Talvipalatsissa : näyttely Eremitaasin kokoelmista (Taideteollisuusmuseo, 1998)
Kopisto, Sirkka: Muodin vuosikymmenet (Museovirasto, 1991)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 (Museovirasto, 1996)
Suomen kansallismuseossa oli tämän vuoden elokuuhun asti Naisten juhlaa –näyttely, jossa esiteltiin naisten juhla-asuja 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Näyttelystä on tekeillä verkkojulkaisu. Tarkempia tietoja asiasta saat näyttelytyöryhmän jäseniltä. Yhteystiedot...
Etsimäsi Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä "Elämä oli epätasaisesti valoisa." on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182).
