Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa Puun puuntelija -veistosta. Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle. Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa : Blogi
Ainakin Vanhusten Turva Säätiön Laitelainaamo tarjoaa tablet-laitteita ikäihmisille: Laitelainaamo | Helsinki | Vanhusten Turva Säätiö järjestää ikäihmisille suunnatun tapahtuman Kampin palvelukeskuksessa 25.11.2025 klo 13-14.30. Lisätietoa tässä: Laitelainaamo Kampin palvelukeskuksessaHelmet-kirjastoissa on joitakin kotiin laittavia digilaitteita kuten skanneri ja DVD-asema, mutta suurin osa digilaitteista on kirjastossa käytettäviä, eikä niitä anneta kotilainaan.Laitteiden käytön neuvontaa ja erilaista digitukea on tarjolla kuitenkin runsaasti niin kirjastoissa kuin esimerkiksi asukastaloilla. Yleensä jos omaa laitetta ei ole, opastus tapahtuu neuvontapisteen laitteilla. Kirjastoissa käytössä on pöytätietokoneita, kannettavia...
Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja:
- Kuvia Varjakasta
- Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus
- Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland
- Varjakansaaren saha 1898-1929
Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa.
Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta:
http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html
Pieni sahan historia on tällä sivulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Seuraavan tekstin löydät Suomen laki I osasta tai osoitteesta
http://www.finlex.edita.fi (Valtion säädöstietopankki) kohdasta Lainsäädäntö kirjoittamalla hakukenttään tekstin uhkapelin järjestäminen ja merkkaamalla kohdan "tekstihaku lainsäädäntöön".
16 § Uhkapelin järjestäminen
Joka luvattomasti järjestää uhkapelin tai pitää huoneistoa tai muuta tilaa uhkapeliä varten tai majoitus- tai ravitsemisliikkeen harjoittajana sallii uhkapelin, on tuomittava uhkapelin järjestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Uhkapelillä tarkoitetaan veikkaus-, bingo-, toto- ja vedonlyöntipeliä, raha- tai tavara-arpajaisia ja pelikasinotoimintaa sekä muuta vastaavaa peliä tai toimintaa, jossa voiton saaminen perustuu kokonaan tai osittain...
Netistä löytyy oikein hyvä sivusto elänten kasvattamista lapsista (englanninkielinen):
http://www.feralchildren.com/en/index.php
Kaunokirjallisuuden puolelta tulee mieleen esim. R. Kipling: Viidakkokirja (Mowgli-poika on susien kasvattama) ja Bourroghsin Tarzan-kirjat.
Suomessakin on esitetty kaksi mielenkiintoista elokuvaa aiheesta: Truffaut: Kesytön, Herzog: Kaspar Hauser (nämä mainitaan myös ylä mainitussa sivustossa).
Tunturisuden sivusto
http://www.tunturisusi.com/ , kasto kohta susilapset perustiedoissa, http://www.tunturisusi.com/susilapset.htm .
HelMet-kirjastoissa 50 sentin varausmaksu peritään jokaisesta varattavasta kirjasta. Jos siis tilaa samalla kertaa vaikkapa viisi kirjaa, joutuu maksamaan viidestä kirjasta eli 2,50 euroa. Lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei kuitenkaan maksua peritä. Myös alle 18-vuotiaille varaukset ovat maksuttomia. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Aineiston varaaminen” löytyy lisää tietoja aineiston varaamisesta.
Tuomo Hirvosen kirja Hyvästi Heinjoki julkaistiin jo vuonna 2014, joten sitä ei kirjakaupasta välttämättä löydä.
Antikvariaatteihin suorittamamme haku ei tuottanut tulosta, joskin tilanne on muuttuva.
https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=hyv%E4sti+heinjoki&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0
Kirja on ostettavissa eri verkkokaupoista ja myös kirjailijalta itseltään joko sähköpostitse tai puhelimella.
https://www.kirjastot.fi/forum/hyv%C3%A4sti-heinjoki-594194?language_content_entity=fi
Alaikäisten lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet Keski-kirjastojen uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse. Mene omissa tiedoissa kohtaan Kirjastokortit ja sieltä Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän tarvitset lasten korttien numerot ja pin-koodit.
Runo löytyy Anja Porion kirjasta Kuuntelen sydämeni ääntä - valitut runot vuosilta 1979-1996 sivulta 190.
Teos löytyy myös monista Latu-kirjastoista esim. Hollolan pääkirjastosta. Lastu.finna.fi
Laulusta "Lilla Idas sommarvisa", jonka on säveltänyt Georg Riedel ja sanoittanut Astrid Lindgren, löytyy nuotinnos useastakin nuottijulkaisusta. Tämä haku näyttää, mitä julkaisuja löytyy Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta löytyy myös kappaleeseen sanat ja useita nuottisovituksia. Tässä on yksi sovitus pianolle, jossa on mukana myös sanat.
Pistekirjoituskirjojen hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Kysyin asiaa Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja siellä todettiin, että niitä ei käytännössä voi ostaa. Pistekirjoja tuotetaan Suomessa käytännössä vain Saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön. Ja kuten tunnuit tietävän, Celian kautta pistekirjoja lainataan vain sokeille ja vaikeasti näkövammaisille henkilöille. Vaihtoehtona on tietysti se, että hankit tietokoneeseesi pistenäytön. Sekin on todennäköisesti kallis, mutta mahdollinen hankittava.Celia-pistekirjatPolar Print : pistenäytöt
Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
Yhtään aiheeseen sopivaa romaania emme ole onnistuneet löytämään, mutta Arto Seppälän näytelmässä Viisi naista kappelissa on kysymäsi kaltainen juoni.
Näytelmässä myyntimies Kalervo Räsänen on ennen kuolemaansa kutsunut tapaamiseen viisi itselleen läheistä naista: äitinsä, entisen ja nykyisen vaimonsa, rakastajattarensa ja sairaanhoitajan. Näytelmä on käännetty useille kielille. Lisää tietoa näytelmästä mm. näytelmät.fi-sivustolta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=3037
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Sukunimikirjoista ei Aarrevaara nimeä löydy.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta sukunimi Vaara löytyy,
Selitys: Vaara kukkulaa, vuorta tai tunturia merkitsevä maastosana, vaara tunnetaan murteissamme. Vaara-nimiä on otettu sukunimiksi mm. vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä. Näitä nimiä on voitu muodostaa paitsi kotitalon nimestä, myös kääntämällä (
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Teos Suomen taloushistoria. 1 : Agraarinen Suomi käsittelee väestön ja asutuksen levinneisyyttä 1500-luvulla ja sitä ennen.
Kannattaa tutustua myös teoksiin:
Pohjoinen suurvalta : Ruotsi ja Suomi 1521-1809 / Petri Karonen
Suomen maatalouden historia 1 : Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Kirjassa on luku Palkolliset ja tilaton väestö / Jorma Wilmi s. 223-238, joka on asiasanoitettu:
väestörakenne--Suomi--1500-luku--1600-luku
väestöhistoria--Suomi--1500-luku--1600-luku
Kaikki kolme kirjaa löytyy Helmet-hausta.
