Hei,
Kyseessä lienee Maggie Shaynen Hämärän reunalla (alkup. Edge of twilight), joka kuuluu Yön siivet -sarjaan (osa 7). Miehen nimi on Edge, mutta muuten täsmää.
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Loru tai runo "Ketunpojat" alkaa: "Kettu se etsii poikiansa". Kolmas poika on kahvia jauhamassa. Runo sisältyy kirjaan "Opin lukemaan : lasten aapinen" (Valistus, 1962; useita painoksia). Kirjan ovat laatineet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä. Runon kirjoittajan nimeä ei mainita. Hakemistossa lukee runon nimen jälkeen: "kansansadun tapaan".
Hei,Kyseessä lienee Martti Helan laulu Talvi, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Sanat ja sävel löytyvät ainakin teoksesta Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin / Olavi Ingman. 2. tark. painos 1957). Kyseinen nuottiteos löytyy Vaara-kirjastoista Joensuun ja Nurmeksen varastoista.Laulu näyttäisi olevan myös tuoreemmassa teoksessa: Repullinen rohkeutta. 2 / Paula Aaltonen. (2023), mutta tämä ei ole käsillä tällä hetkellä, että voisin tsekata millainen nuotitus kyseisessä teoksessa on.
Tätä ajanjaksoa pidetään Ruotsin kustavilaisena aikakautena. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) kannattaa hakea juuri tällä termillä: kustavilainen aika. Yleistä historiatietoa löytyy esim. tästä kirjasta: Suomen historia. 4 : Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Kulttuuri- ym. tietoa vaikka näistä: Suomalaisen arjen historia. 2: Säätyjen Suomi, Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta / Riitta Koskinen, Elämää Suomessa 1700-luvulla / Gunnar Suolahti
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Kyseessä on Jorma Eton ja toimituskunnan toimittama teos Lapin taikapiiri : Lapin evakkojen maailma 1944 - 1945. Teoksen julkaisi Lapin maakuntaliitto vuonna 1977.
Näyttää siltä, että teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, mutta sen saa kyllä tilaamalla kaukolainaan muualta Suomesta. Voitte kysyä kaukolainatilauksesta omasta lähikirjastostanne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä...
Kotimaisesta Aleksi-tietokannasta, joka sisältää viitetiedot useista lehdissä kirjoitetuista artikkeleista ei valitettavasti löytynyt ohjeita barbie-nuken hevostallin askartelusta.
Klassinen barbien hevostalli näyttää olevan sarja muovisia osia, joita on erittäin vaikea rakentaa kotikonstein. Kirjastosta saa erittäin hyviä teoksia pienoismallien rakentamisesta esim. Pienoismallit harrasteesta ammattiin: pienoismallirakentajan käsikirja/toimittanut: Matti Hyötyniemi. Järvenpää: Harraste ja tekniikka, 1996. Ongelmallista on löytää sopiva, helposti muotoiltavissa oleva ja samalla lasten leikkejä kestävä materiaali. Toivottavasti askarteluliikkeet voivat auttaa tässä ongelmassa.
Puinen hevostalli saattaa olla helpompi toteuttaa käytännössä....
Etsimme aiheesta tietoa useista eri lähteistä, mutta valitettavasti emme suoraan löytäneet vastausta kysymykseen "symposium-aiheisesta figuuriryhmästä". Löysimme kuitenkin muutamia kirjoja, joissa ehkä on tietoa aiheesta.
Oulaisten kaupunginkirjastossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide.
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1996.
Harris, Nathaniel:
Antiikin Kreikka.
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 2001
Helsingin yliopiston kirjastossa olisivat seuraavat julkaisut, joita voi kysyä kaukolainoiksi oman kirjaston kautta:
Tuukkanen, Tiina:
Antiikin mustakuvioista ja mustaa keramiikkaa suomalaisista kokoelmista.
Helsinki : Helsingin yliopisto , 1996
Pro gradu -työ , Taidehistoria
Boardman, John
Athenian...
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Ihmisen tie. Se löytyy hänen runoteoksestaan Runot. Kirja löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta ja sitä voit käydä kysymässä kirjaston neuvonnasta.
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Suomen kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamen kielellä on laissa säädetty asema (kielilaki 1086/2003). Myös viittomakielelle ja suomen romanikielelle on säädetty kielellisiä oikeuksia. Suomen tataari ei ole tunnustettu vähemmistökieli.
Kielilaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Ainakin nimi löytyy suomenruotsalaiselta nimipäivälistalta. Ragnarin nimipäivää vietetään 1.10.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
Kirjastotietokannoista kannattaa ehkä hakea sanoilla Internet (ja) sääntely, Internet (ja) sisältö. Kyllä tästä aiheesta on yleisissä kirjastoissa ainakin kotikirjaston kautta kaukolainattavaa materiaalia. Esimerkiksi seuraavat:
1)Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt / [Jukka Kemppinen] 2001
2) Wirzenius, Arno : Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä / Arno Wirzelius, Tommi Mustonen
Julktiedot Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000
Yleiset kirjastot muodostavat Suomessa koko maan kattavan kirjastoverkon, jolla on edelleen yhteydet maailmanlaajuisiin tietovarantoihin. Kysymystäsi voisi jäsentää siten, että ensin selvitetään valtakunnan tasolla olevia yleisten kirjastojen keskitettyjä palveluja ja sitten kaupungin/kunnankirjastojen palveluja, asiakkaan näkökulmasta. Yleisten kirjastojen yhteiset, keskitetyt verkkopalvelut on esitetty osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ . Parhaan kuvan saat asiasta, kun itse tarkastelet sivuja. Eräs yleisten kirjastojen tärkeä palvelumuoto on jäsennellä tietoverkoissa olevaa materiaalia ja helpottaa sen löytämistä. Sivuilla on erikseen otettu esim lapset huomioon. Tiedottaminen ja asiakkaiden opastaminen tiedonhaussa ja...
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
