Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Olemme yhdessä musiikista vastaavan erikoiskirjastonhoitajan kanssa yrittäneet löytää suomenkieliset sanat tähän kappaleeseen, mutta valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekstiä painetussa muodossa.
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
Hei!Ilmeisesti italialaisistä käännösiskelmistä ei ole olemassa omaa tietokantaa mutta tietoa niistä löytyy eri kirjastojen tietokannoista ja Wikipediasta joihin olitkin jo tutustunut. Näiden lisäksi on olemassa esimerkiksi tällainen sivusto: https://www.tiedonportailla.fi/italianmusiikki/Myös eri musiikkipalveluista (Spotify, Apple Music jne.) löytyy käyttäjien luomia soittolistoja. Myös musiikin tunnistussovellukset (esim. SoundHound) tunnistavat soivan tai hyräillyn kappaleen ja kertovat kappaleen, myös alkuperäisen, tiedot. Myös tältä sivustolta (Kysy kirjastonhoitajalta) saattaa löytyä vastauksia aiemmin esitettyihin kysymyksiin tästä aiheesta. Google-hakuun syöttämällä hakusanat "italialaiset käännösiskelmät", "Saukki...
Valitettavasti en löytänyt Nicholas Evansista mitään tietoa suomen kielellä. Kirjaston Gale Contemporary Authors Online–tietokannasta löytyivät seuraavat henkilötiedot: Nicholas Evans on syntynyt vuonna 1950, vaimon nimi on Jennifer, lapsia on kolme, asuu Lontoossa. Paitsi romaanikirjailija, Evans on myös toimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja.
Evansin kirjoittamat kolme romaania on kaikki käännetty suomeksi: Hevoskuiskaaja (alkuteos The horse whisperer, 1995), Suden läheisyys (alkuteos The loop, 1998) ja Tulisielut (alkuteos The smoke jumper, 2001). Nämä löytyvät varmasti oman kirjastosi kokoelmatietokannasta. Hevoskuiskaajasta tuli suuri myyntimenestys, ja siitä on tehty myös elokuva, jonka on ohjannut Robert Redford.
Suomalaisia kuvia, 8- osainen matka kuvataiteemme historiaan, esitettiin televisiossa vuonna 1998 ja uusittiin v. 2002. Kysymäänne videota on voinut ostaa Yleisradion tallennemyynnistä sekä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssin yhteydessä. Jos on ostanut videon, on avoimen yliopiston kurssimaksu ollut 50 euroa suurempi (220 euroa/270 euroa).
Tämä video eikä myöskään DVD- levy kuulu valitettavasti HelMet- kirjastojen eli pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Kysymäsi kappale, Prinsessan sukkanauha, löytyy Porvoon kaupunginkirjastosta Heikki Kinnusen laulamana seuraavalta musiikkiäänitteeltä: Kinnunen laulaa Lavia: varis ja valtion varatyömies. (kasetti vuodelta 1987)
Muistakin maakuntakirjastoista kappale löytyy ainoastaan em. kasetilta. Voit tiedustella kasettia Gammelbackan kirjastosta.
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Lp-levyille, sen paremmin kuin muullekaan aineistolle ei ole määritelty mitään tarkkaa, yksittäistä korvaussummaa. Summa määräytyy pääasiassa hankintahintojen perusteella ja on lp-levyjen kohdalla yleensä n. 20-120mk.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös...
Kävin läpi kirjastomme hyllystä löytyvän J.H. Erkon runovalikoiman Hopeahelmiä (Karisto, 1989) ja Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset 1: Runoelmia 1868-1885 ja Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906, joissa pitäisi olla melko kattavasti hänen runotuotantoaan, mutta en löytänyt runoa, joka alkaisi etsimälläsi säkeellä. Runossa "Yksin" teoksessa Kootut teokset 2 on lähinnä etsimääsi säettä vastaava säe: "Yksin astelen murhemielin, /Olen matkalla murtua." Kannattaa vielä selailla läpi Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset, mikäli jokin runoista vaikuttaisi tutulta, vaikka ei olisikaan ihan juuri tuossa muodossa mitä etsit:https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=juhana+heikki+erkko&subm…...
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi...
Omaelämäkerrallisin taitaa olla Kilpikonna ja olkimarsalkka, joka kertoo Variksen avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa vuosina 1967-75. Myös hänen pakinakokoelmissaan (Esiäiti kellarissa ja muita juttuja, Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä) on vahvasti kirjailijan omaan elämään pohjautuvia tekstejä. Toisaalta novellikokoelmaan Muotokuvamaalarin tytär sisältyy essee Muistin että unohdin, joka peilaa novellien teemoja kirjailijan omaan elämään ja henkilöhistoriaan.
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. ...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Sekä etu- että sukunimenä tunnettu Quinn on anglisoitu muoto gaelinkielisestä sukunimestä Ó Cuinn ('Connin jälkeläinen'), joka pohjautuu gaelin "johtajaa" tai "päällikköä" merkitsevään sanaan.
Lähteet:
Patrick Hanks, Babies' names
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
