Kyllä se käy. Ristiinan ja Mikkelin kirjastot ovat osa eteläisen Savon yhteistä Lumme-kirjastojärjestelmää (https://www.lumme-kirjastot.fi/). Sen alueella käy sama kirjastokortti.
Kenraalikuvernööri Adlerbergista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Ahrenberg, Jac: Människor som jag känt, kirjassa kerrotaan
Pekkarinen, Anja, Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg ja suomalaiskansalliset pyrkimykset vuosina 1866-1881 Helsinki : Helsingin yliopisto , 1967
Schweitzer, Robert, The rise and fall of the Russo-Finnish consensus : the history of the "Second" Committee on Finnish Affairs in St. Petersburg (1857-1891). Helsinki : Commission on the History of Central Administration in Finland : Edita , 1996. Sarja: (Hallintohistoriallisia tutkimuksia ; 23). Ensimmäistä löytyy yleisistä kirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi , kahta jälkimmäistä Kansalliskirjastosta, http://www.kansalliskirjasto.fi .
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
Hei,
Näyttäisi siltä, että kirjastoilla on äänikirjoina vain tuo Salamavaras ja Percy Jackson’s greek gods. Hankintaehdotuksia voi tehdä Keski-kirjastojen verkkosivuilla, jolloin voidaan vielä tarkemmin asiaa selvitellä. Elokuvien jatko näyttää olevan vaakalaudalla: Yhdysvalloissa on ilmestymässä fanien tekemä versio Titaanien kirouksesta, mutta jostain syystä varsinainen elokuvatuotanto polkee paikoillaan. Ilmeisesti, jos jatkoa tulee, luvassa on näyttelijävaihdoksia.
Marja-Kaisa / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola...
Tauluja kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi ja Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi myös tiedustella tietoja tauluista.
Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Yksi mahdollisuus on Turun taidemuseo, joka järjestää vuosittain teosarviointipäiviä; seuraava on nyt keväällä 4.4. klo 11-15. Taideteokset voi
viedä sinne maksuttomaan taidehistorialliseen arviointiin. Näissä arvioinneissa keskitytään teosten tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen sekä mahdolliseen tekijään.
Myös Antiikki ja Design- lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa...
Saksalainen sitaattisanakirja kertoo, että lause on saksalaisen runoilijan Johann Gottfried Seumen (1763 – 1810) runosta Die Gesänge (1804). Seume on kuitenkin ilmeisesti kirjoittanut runon kansanlaulua mukaellen.
Seumen runossa ensimmäinen säe kuuluu:
”Wo man singet, lass dich ruhig nieder,
Ohne Furcht, was man im Lande glaubt;
Wo man singet, wird kein Mensch beraubt;
Bösewichter haben keine Lieder.“
Goethen kynästä lause ei ole. Sitaatti on levinnyt saksankielisissä maissa eri muodoissa.
Seumen runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/dudenzitateundau0000unse/page/516/mode/2up?q=seume
http://www.zeno.org/Literatur/M/Seume,+Johann+Gottfried/Gedichte/Gedichte/Die+Ges%C3%A4nge
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Kyseessä voisi olla Tom Clancyn Myrsky nousee (Red storm rising, suom. Reima Uusitalo, 1987).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10576https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Storm_Risinghttps://www.risingshadow.fi/book/2183-myrsky-nouseeMikäli tämä ei ole oikea kirja, niin jatkan etsimistä.
Lukemaan innostavaa luettavaa pienelle tytölle saattaisi löytyä esimerkiksi Lukuavain- tai Lukumestari-sarjoista.Teoslista aukeaa linkeistä niin, että uusimmat ovat listan alussa.Lisää vähän vaikeampaa luettavaa voit etsiä Helmetistä hakusanalla helppolukuiset. Rajoita sitten tuloslistaa tulossivun vasemmassa reunassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen lastenosasaston aineistoon ja järjestä lista niin, että saat uusimmat ensin.https://helmet.finna.fi/Helppolukuiset
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
Hei!
Kyllä tuota uutta painosta (2009) on tulossa kirjastoihin. Sen käsittely kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla on vielä kesken. Kun kirja on asiakkaiden lainattavissa ja tilattavissa,sen kappalemäärät, sijoitus- yms. tiedot löytyvät HelMet-tietokannasta.
Kysymästäsi aiheesta löydät lisää kirjallisuutta hakusanoilla ' sairaus, kokemukset, henkilöhistoria, muistelmat, kuolema ' . Esimerkiksi mainittakoon Sederholm, Helena: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo, 1998 ; Kuuppelomäki, Merja: Kärsimys ja toivo syöpää sairastavan ihmisen elämässä, 1997; Vilppola, Helmi: Perhosen lento, 1998; Lear, Martha: Sydänääniä, 1982.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa Raamattu on paperikirjana, äänikirjana cd-levyillä, cd-rom-muodossa ja Uusi testamentti myös e-äänikirjana. Raamattu on ilmestynyt myös e-kirjana nimellä Suomalainen eRaamattu, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. eRaamattu on Kansalliskirjaston kokoelmissa ja myös ostettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eraamattu&type=AllFields
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con…
Voisikohan hakemasi nimike olla mahdollisesti "imaami": Imaami – Wikipedia ? Vai tulisikohan kenellekään palvelumme seuraajista mieleen jokin muu nimike mikä voisi tulla tässä kyseeseen?
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Välitimme kysymyksen myös kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta ainakaan vielä ei sitä kautta ole tullut vastausta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme runon?
