Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää...
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Tampereen kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
http://www.tampere.fi/hallinto/koulutustoimiala/index.html löytyvät Tampereen kaupungin koulutustoimialan yhteystiedot.
Annalan koulusta tietoa enemmän sivulla http://www.info.tampere.fi/a/annala/
Kirjastossa voitte etsiä Annalan koulusta kirjoitettuja lehtijuttuja mm. Aamulehden arkistosta.
Aamulehden arkistoa voi käyttää sekä kirjaston että koulujen työasemilla.
Teoksessa Koululait (2994)löytyy tietoa peruskouluun liittyvästä lainsäädännöstä. Samaa tietoa voi hakea myös verkosta osoitteesta www.finlex.fi, jossa tarkemmat ohjeet haun suorittamiseksi.
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Ilman kirjastokorttisi numeroa en valitettavasti pääse tutkimaan, näkyykö laina vielä asiakastiedoissasi. Tällaisissa tapauksissa onkin aina parasta ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jossa on asioinut. Kaikkien Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kummikarhuja ei ole ilmeisesti julkaistu kokonaan yhdessä paketissa, vaan vain kaudet 1-3 Yhdysvalloissa ja Australiassa jaksot 2. kauden jaksosta 19 eteenpäin aina 6. kauden loppuun asti yhdeksässä osassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disney%27s_Adventures_of_the_Gummi_Bears#…
Halutessasi varmempaa tietoa voit ottaa yhteyttä The Walt Disney Companyyn, jonka asianmukaiset yhteystiedot löydät täältä:
https://www.thewaltdisneycompany.com/contact-us/
Alla linkit Kyyti-kirjastojen tietoihin nuottijulkaisuista, joissa nämä kappaleet ovat:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=mesta…
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Slipp…
Leopardigekoista löytyy seuraava englanninkielinen teos: Hunziker,Ray: Leopard geckos: identification,care& breeding. Kirja kuuluu Itäkeskuksen,Koivukylän,Oulunkylän,Pasilan,Tikkurilan ja Töölön kirjaston kokoelmiin.
Tietoa Helmet-kirjastojen e-lehtipalveluista sekä ohjeet niiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238).
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Kaunokirjallisuutta vaikkapa aiheista tulevaisuus, ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja uhkakuvat voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavasti: Klikkaa ensin painikkeesta Tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi esim. ilmastonmuutokset kaunokirjallisuus tai vaihtoehtoisesti: tieteiskirjallisuus ekokatastrofit jne.
Aineiston voi rajata koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja tekemällä kieli- ja aineistorajaukset hakuruudun alapuolella olevasta pudotusvalikosta (Kieli ja Aineisto).
Tulevaisuuden uhkakuvista ovat kirjoittaneet monien muiden lisäksi ainakin seuraavat kirjailijat:
- Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa ja Herääminen
- Lessing, Doris: Eloonjääneen...
Runon tekijä ei ikävä kyllä selvinnyt. Se löytyy kuitenkin, ilman tietoa tekijästä, ainakin Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta oppaasta nimeltä Opas ohjaajalle: ohjaajana toimiminen:
http://hoitonetti.turkuamk.fi/Hoitonetti/2007_Opiskelijan_ohjaus/Opas.p…
Samoin se on perhekerho.net-sivustolla maininnalla tekijä tuntematon:
http://www.perhekerho.net/hauskaa/206.htm
Virtain pääkirjastosta löytyy tällainen kirja: Automotive technical data book: Volume 1: Alfa Romeo to Mitsubishi: tune-up data for petrol-engined cars and light commercial vehicles from 1987 to 1996 (McGeoch, Julian, Randall, Martynn). Siinä on myös kysymäsi malli.
http://virrat.kirjas.to/
http://www.virrat.fi/palvelut/?c=kirjasto
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin voi saada mistä kirjastosta tahansa, myös autokirjastosta, ja korttia voi myös käyttää missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Viisivuotiaat lapset voivat jo
saada oman kortin, mutta huoltajan allekirjoitus tarvitaan korttihakemukseen. Viisitoista vuotta täyttäneet nuoret voivat saada oman kortin ilman huoltajan allekirjoitusta todistettuaan henkilöllisyytensä. Ensimmäinen kortti on aina ilmainen, toinen kortti maksaa lapsille 10 markkaa ja viisitoista vuotta täyttäneille 20 markkaa.
Katsoin youtubesta kyseistä kappaletta ja ymmärsin asian niin, että artistin nimi olisi Ruby ja kappaleen Enta 3aref. Vaasan kaupunginkirjastossa ei tätä ole enkä löytänyt levyä muualtakaan päin Suomea. Netissä toimii arabialaiseen musiikkiin erikoistuneita nettikauppoja, joista voit halutessasi yrittää katsoa kyseisen artistin levyjä.
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja...
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
