Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
Kirjastoihin voidaan hankkia vain sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Hankintahintoihn sisältyvät siten myös tekijänoikeusmaksut.
Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&...
Eipä tässä asiassa taida olla Googlen hakua parempaa vinkkiä. Muistettu kohta kannattaa laittaa haettaessa lainausmerkkeihin, jotta haku hakee koko tekstipätkää. Varsinkin laulunsanoja on - ei ehkä aina ihan laillisesti - viety useillekin eri sivustoille.
Lahden kaupunginkirjastolla on Runotietokanta, jossa voi hakea runojen alkusäkeillä, jos ne ovat ne, jotka muistaa. Sivustolla on myös kattava linkkikokoelma verkosta löytyviin runohakemistoihin ja -tietokantoihin.
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajissa on myös paljon runojen tuntijoita, mutta ikävä kyllä emme mekään aina löydä vastausta!
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Kööpenhaminan asiakirja on julkaistu sarjassa Ulkoasiainministeriön julkaisuja nossa 6/91 vuonna 1991 nimellä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Kööpenhaminan asiakirja 1989.
Teos on Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Alla tarkemmat tiedot julkaisusta:
Tekijä(t): Conference on Security and Co-operation in Europe
Nimeke: Kööpenhaminan asiakirja 1989 Moskovan asiakirja 1991 : inhimillistä ulottuvuutta koskeva konferenssi Geneven raportti 1991 : kansallisia vähemmistöjä käsittelevä asiantuntijakokous / Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi
73 s.
Sarja: Ulkoasiainministeriön julkaisuja, ISSN 0358-1489 ; 6, 91
Huomautus: Kannessa myös: ETYK. - Käännös englannista
Aineisto: kirja
ISBN: 951-47-5694-0 (nid.)
Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä.
Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
Hei vain,
Kävin läpi netissä olevia antikvaarisia kirjakauppoja, eikä kirjaa löytynyt niistäkään.
Antikvariaatit ottavat vastaan puutelistoja. Jos haluamasi kirja löytyy, antikvariaatti ottaa yhteyttä. Voit esimerkiksi täyttää antikka.netin puutelistan täällä: http://www.antikka.net/puutelista.asp
Muita divareita:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
Noissa kaikissa nettidivareissa on mukana useampia kauppiaita.
Onnea etsintään!
Tarkoitatko oravien merkitsemistä samaan tapaan kuin esim. liito-oravia on pyydystetty ja pannoitettu kartoitusta varten? Tällainen toiminta on luvanvaraista toimintaa. Alla linkki yhteen tutkimusraporttiin Espoosta vuodelta 2013:
http://www.esbo.fi/download/noname/%7B18D1133A-AAD5-413C-98F8-D3D778326…
Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa kiinni tilapäisesti, kun se tarvitsee apua, mutta apua tarvitsemattoman kiinniottaminen saattaa myös olla luvanvaraista.
Tarkempia tietoja voisit kysellä vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliitosta:
https://www.sll.fi/
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Eino Leinon runo, kokoelmasta Yökehrääjä, alkaa "Vait! Hän nukkuuvi..."
En ole löytänyt tähän runoon ruotsinnosta.
Voisiko ehdottaa omaa käännöstä. Runo menee näin alussa:
"Vait! hän nukkuvi nurmella.
Käkönen kukkuvi
kaukauna."
Esimerkiksi Varsinais-Suomen Nelli -tiedonhakuportaalin haulla löytyy aiheesta kolme kirjaa, kun hakee asiasanoilla henkilöstöjohtaminen ja kirjastot:
Niinikangas, Liisa: Näkökulmia tietohallintoyksiköiden johtamiseen
Montgomery, Jack G.: Conflict management for libraries
Pohjalainen, Marjut: Osaamisen johtaminen yleisissä kirjastoissa
Kaikki nämä teokset kuuluvat mm. Turun Ammattikorkeakoulun kokoelmiin.
Aleksi-lehtiviitetietokanta löytää samoilla asiasanoilla kaksi viitettä Kirjastolehden artikkeleihin:
Tikkala, Heikki: Yleiset kirjastot: johtamismuseo? Kirjastolehti 2002, nro 3, s. 10-11
Pohjalainen, Marjut: Suorituksen johtaminen ei riitä - tarvitaan osaamisen johtamista. Kirjastolehti 2007, nro 1, s. 30
Englanninkielinen Ebsco-...
Kuopion yliopistossa on ilm. vuonna 2000 Tiina Kirmasen väitöskirja Lapsi ja pelko: sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta. Vuonna 1995 Kuopion yliopiston julkaisissa ilm. Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa: 5-12-vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus. Molemmat on saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. - Lisäksi kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta voi hakea esim.hammaslääkäripelosta tms. spesifimmästä pelosta.
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Pastörointi tuhoaa monia mikrobeja, jotka voisivat aiheuttaa tauteja. Ne ovat peräisin lehmän elimistöstä tai sen ympäristöstä. Pastöroimattomassa maidossa näitä taudinaiheuttajia voi esiintyä. Niihin kuuluvat muun muassa kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja listeriat. Raakamaidossa voi esiintyä myös puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta sekä tuberkuloosia aiheuttavaa Mycobacterium bovis -bakteeria.Lähteet:"Raakamaito on riskielintarvike""Got milk? Make sure it's pasteurized"
