Puhtahaksi-runo on merkitty suomennokseksi Olavi Ingmanin kirjassa Lasten laulu- ja leikkikirja (WSOY 1952). Alkuperäisen tekstin kirjoittajaa tai suomentajaa ei mainita. Hengellisiä lauluja ja virsiä: nuottipainos (Suomen lähetysseura 1964) -kirjan mukaan (s. 321) sanoittaja on Tuntemattoman saksalainen, 1888.
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
Kyseessä on Tuulia Ahon lastenruno Ujon norsun laulu. Runo sisältyy Tuulia Ahon runokokoelmaan Pilkullisen koiran kesäloma (2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kotimainen finna-hakupalvelu ei löydä teosta tällä nimellä. Ei myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Kungliga biblioteketin kirjastotietokanta. Maj Sjöwall ja Per Wahlöö ovat kirjoittaneet jännitysromaanin Brandbilen som försvann. Se on suomennettu nimellä Kadonnut paloauto.
https://www.finna.fi/
http://libris.kb.se/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Brandbilen_som_f%C3%B6rsvann_(roman)
Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
Hevosurheilu-lehti on luettavissa Mikkelin pääkirjaston lehtisalissa ja Ristiinan kirjastossa. Pääkirjastossa lehden säilytysaika on kuluva vuosi, Ristiinassa kaksi viikkoa.
Tästä linkistä voi löytyä paljon eri tyypistä Viipuriin liittyvää materiaalia. Sieltä löytyy esimerkiksi linkkejä kirkonkirjoihin, siviilirekistereihin ja henkikirjoihin ja muuta sen tyypistä.
Kirjoja voi löytyä myöskin monta eri sorttia. Tositarinoita ja historiallisia romaaneja on kerrottu sekä ajasta ennen sotaa, sodan ajasta, että sodan seurauksista.
Ylen artikkeli vuodelta 2015 kerrotaan että Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936 mirkofoni mukana ja siinä voikin kuunnella tätä nauhoitusta.
Lempi Jääskeläinen oli viipurilainen kirjailija joka on kirjoittanut jo ennen sotaa monta historiallista romaania elämästä viipurissa hahmojensa näkökulmasta muun muassa 1700- ja 1800-luvulla. Artikkeli hänestä...
Maskotin nimi on Snedi.https://trondheim2025.no/snedi/https://trondheim2025.no/en/2023/10/presenting-the-mascot-for-the-2025-world-ski-championships-in-trondheim/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana litu tarkoittaa kahdesta emilehdestä muodostunutta kuivaa, aukeavaa hedelmää. Luontoportti-sivustolta hakusanalla litu löytyy kukkakasveihin kuuluva litukkojen suku (Cardamine), joihin kuuluu muun muassa luhta-, metsä-, mäki- ja purolitukka sekä hammasjuuri-niminen kasvi. Kasveja, joiden hedelmää kutsutaan lituksi, on useita kymmeniä. Voit tukia niitä Luontoportti-sivustolla.Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. (Viitattu 18.8.2025)Luontoportti.com. https://luontoportti.com/. (Viitattu 18.8.2025)
Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta
selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon.
Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni
voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain):
Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset:
-Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999)
-Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989)
-Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998)
-Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret...
Kysymääsi kirjaa ei ole Heinolan kaupunginkirjastossa.
Jos olet asiakkaamme, voit jättää kirjasta hankintaehdotuksen
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/hankinta…
tai tehdä kaukolainatilauksen http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/Kaukolai…
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
