Kyseessä on Arvo Turtiaisen neliosainen runo Se ja ne kokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (1968). Runo tosin alkaa riveillä ”Se makas gartsalla ja ähki…” ja muut kohdat löytyvät tuonnempaa runosta hiukan eri muodoissa.
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Arvo Turtiainen: Runoja 1934 – 1968 (1974 ja 1968, s. 331 – 333).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Näitä kirjoja ei ole Kymenlaakson kirjastoissa lainkaan. A Destiny of Souls, The Snow Garden ja Light Before Day ovat muutamasaa kirjastossa Kymenlaakson ulkopuolella. Niitä voi pyytää kaukolainaksi. Blind Fall on saatavana Akateemisesta kirjakaupasta. The Moonlit Earth voi varmaan saada myös kirjakaupan kautta.
Kirjaklassikko, jonka Pirsigin teoksen päähenkilö moottoripyörän korjauskäsikirjan ja yleisen vianetsintäoppaan lisäksi pakkaa matkatavaroihinsa, on Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Leena Tammisen Pirsig-suomennoksessa siitä käytetään nimeä Elämää metsissä). Thoreaun kirjan muutama vuosi sitten ilmestynyt uusi suomennos on julkaistu nimellä Walden : elämää metsässä.
Sellaista nuorten hevoskirjaa ei löytynyt, jossa jännitettäisiin varsinaisesti kilpavalmennusryhmään pääsyä. Kirjoissa jännitetään enemmänkin ratsastuskilpailuja. Muun muassa seuraavissa kirjoissa kerrotaan valmentautumisesta kilpailuihin:
Puikkonen, Arja : Sydän saappaanvarressa (Otava, 2010)
St. John, Lauren : Yhden dollarin hevonen (Nemo, 2014)
Jalo, Merja : Hurjapää Oliver (Mäkelä, 2014)
Jalo, Merja : Voittoratsukko (WSOY, 2002)
Campbell, Joanna : Sierra yllättää (Stabenfeldt, 2000)
Campbell, Joanna : Voittoisa Wonder ( Stabenfeldt, 1999)
Näytelmän tekemisestä kertovat ainakin seuraavat nuortenkirjat:
Ellilä, Kirsti : Emma ja naapurin Romeo (Karisto, 2001)
Järvi, Annukka : Puut ja lyhdyt kukkivat (Tammi, 1997)
Palviainen, Jukka-Pekka...
Elonetistä löydät tietoa elokuvan aikalaisvastaanotosta ja taustasta.
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/106945
Sakari Toviainen kirjoittaa Lumikuningattaresta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esitteessä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/106945-lumikuningatar
Lumikuningatar on sittemmin nähty mm. Suomen Kansallisoopperassa Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuonna 2012.
Ks. http://oopperabaletti.fi/stage24/lumikuningatar/?gclid=CLr9jpux39ECFQeU…
Lähteitä:
Lumikungatar : lastenelokuva vai aikuisten seksuaalifantasia / Syrjänen, Elina
Musiikin suunta, ISSN 0780-0703 1996; (3): s. 38 - 47
Musiikillisia stereotypioita. / Syrjänen, Elina
Filmihullu, ISSN 0782-3797 1998; (4): 22-23
RAJATON RUUTU
Rajaton ruutu : kirjoituksia lapsista ja...
Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
Listausta Turun kaupunginkirjaston lainatuimmasta kaunokirjallisuudesta on teknisesti hankalaa tehdä. Lainatuimmat ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät, joista löytyy kirjakauppojen lista nimellä "Mitä Suomi lukee" http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=95
Turussa erityisen suosittu on paikallinen dekkarikirjailija Reijo Mäki. Dekkarit kaiken kaikkiaan johtavat kirjojen varaus- ja lainaustilastoja. Suosittuja ovat pohjoismaiset dekkaristit: Leena Lehtolainen; Henning Mankell, Liza Marklund; Håkan Nesser; Karin Fossum. Fantasiakirjallisuus (Tolkien, Robert Jordan) elää myös huippukautta.
Lastenosaston kysytyimmät ovat seuraavia. Paljon käännöskirjallisuutta sielläkin:
Kuvakirjat (85.22)
Mauri Kunnaksen kaikki kirjat, Sven Nordqvistin Viirut ja...
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
MTV3:n sarjaa Helppo elämä on esitetty kolme tuotantokautta alunperin vuosina 2009, 2010 ja 2011. Uusintoina on estetty ensimmäinen tuotantokausi vuonna 2013 ja osa toisesta tänä vuonna, 2014:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helppo_el%C3%A4m%C3%A4
Jostakin syystä koko toista tuotantokautta ei kuitenkaan ole uusittu. Syytä tähän kannattaa kysyä MTV3:n palautesivun kautta:
http://www.mtv.fi/viihde/palaute?form_vo=ohjelmat-salkkarit2009
Sarja löytyy monista kirjastoista, mm. monista Pirkanmaan Piki-kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
Helmet-kirjastojen verkossa ei voi enää lukea Kansallisbiografiaa ja sen myötä Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokantaa. Tietokannan käyttöoikeus päättyi tämän vuoden alusta. Alla olevasta linkistä löytyy ajantasainen tieto käytössä olevista tietokannoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Varsinaisia varaosaluettelokirjoja ei kirjastoissa ole. Onko 65 auton vuosimalli? Yksi korjausopas vuoden 1964-1972 Ford Taunuksista on, tosin ruotsinkielinen: Erik Strömfors, Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok. Tietoa siitä, onko tässä kirjassa tietoa varaosista, ei ole.
Kirja on vain Kajaanin kirjastossa. Sen voi halutessaan pyytää kaukolainaan:
https://www.finna.fi/Record/kainet.340128
Motonet-sivustolta löytyy luetteloita Fordin eri mallien varaosista, mutta valitettavasti Ford Taunuksesta vain vuosilta 71-82:
https://www.motonet.fi/fi/varaosat/157/905913/autot/ford?gclid=EAIaIQob…
Hei
Emme kirjastossa pysty tekemään oikeastaan lajitunnistusta kuvien perusteella. Voimme suositella kirjoja ja nettisivuja, joista asiakkaat voivat itse etsiä tietoa.
Pääkirjastossa on esim. paikalla luokassa 59.24 Ekbom: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta ja luokassa 58.21 Rohmut ja riesat.
Tässä myös muutama nettisivu, joka voi auttaa eteenpäin
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
https://taystuho.fi/tuholaisten-tunnistaminen/
Toivottavasti näistä on apua.
Terveisin
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria....
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin Lilian Kallion teosta Ugudibuu. Kirja on julkaistu jo vuonna 1975. Voisikohan olla tämä? Vai osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa jotakin muuta teosta?Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
En tiedä, haetaanko tässä jotain tiettyä nimeä, mutta mieleeni tulee esimerkiksi seuraavat F-kirjaimella alkavat nimet: Forrest Gump, Fred Flintstone, Fox Mulder, Ferris Bueller ja Faramir.
