Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmassa on LP-levynä vuonna 1983 julkaistu levy Juorulaulu, Jäsenetumatka. Sitä ei valitettavasti saa kotilainaan. Muutamalla muulla levyllä on myös hänen säveltämiään kappaleita. Alla linkki tietoihin levyistä hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Sepp%C3%A4l%C3%A4+Martti%22&type0%5B%5D=Author&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Kyseessä voisi olla Garth Nixin Vanha valtakunta -trilogia, jonka osat ovat Sabriel, Lirael ja Abhorsen.Lisätietoja kirjoista esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/book/744-sabriel
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Mikael Agricolan kirkko rakennettiin vuosina 1933-1935. Kirkko on Lars Sonckin suunnittelema, ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Agricolan kirkon yhteyteen rakennettiin varta vasten tilat monipuoliselle seurakuntatyölle. Kryptan tiloista saatiin sodan jälkeen tilapäisasuntoja, joita käytettiin pitkään mm. miesten yömajana.
Agricolan kirkon vaiheista voi lukea esim. seuraavista lähteistä:
- Agricolan kirkko 1935-1985
- Agricolan seurakunnan toiminta vv 1968-1975
- Uudenmaan läänin kirkot
- Helsingin kaupungin historia, III: 1, s. 216 ja seurakuntaelämästä etenkin V:2 s. 12-
- Ollila-Toppari: Puhvelista punatulkkuun, s. 344
Mikael Agricolan kirkkopiiristä kannattanee kysellä seurakuntahistorioita, jotka kyllä löytyvät Helsingin...
Varauksen voi tehdä vasta sitten kun kyseisestä levystä on ainakin yksi kappale tarjolla. Tässä tapauksessa levy on ilmeisesti hankittu Helsinkiin, mutta sitä ei ole ehditty laittaa lainauskiertoon. Varaus onnistuu, kun siellä näkyy ainakin yksi nide.
Sateentekijää löytyy VHS-kasettina mm. Tampereen, Turun ja Rovaniemen seudun yleisistä kirjastoista. DVD-levynä sitä ei tosiaan löydy mistään. HelMet-kirjastoissa ollut VHS-kasetti on jäänyt palauttamatta. Viestitän asian eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Elokuviahan ei voi kirjastoon ostaa kaupasta, vaan ne on ostettava sellaiselta tarjoajalta, joka on huolehtinut siitä että kyseisellä elokuvalla on lainausoikeudet. Näistä oikeuksista kirjastot joutuvat maksamaan hyvästi; emme siis saa elokuvia samaan hintaan kuin yksityishenkilö niitä ostaa kaupasta.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Rahojen arvoon vaikuttaa suuresti se, missä kunnossa ne ovat. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot: Arviointipuhelin-numeromme: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Anni Swanin teosten luettelo löytyy esim. Sirpa Kivilaakson kirjasta Satukuningatar Anni Swan (2009). Kirja on muutenkin hyvä tiedonlähde esitelmää varten.
Kyllä vain. Muistilistat, tähdet ja kirjoitetut arvioinnit eivät tällä hetkellä näy HelMetissä asiakkaan Omissa tiedoissa. Nimekkeen tiedoissa tähdet ja arvioinnit näkyvät normaalisti. Ongelmaa tutkitaan.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Hei,
Hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla "islamilainen kulttuuri" ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjoihin, saa varsin kattavan listauksen (Keski-kirjastoissa 102 osumaa). Poimintoina mm. seuraavat teokset:
Islamilainen kulttuuri, 2016 (toim. Heikki Palva & Irmeli Perho)
Helena Hallenberg: Ruokakulttuuri islamin maissa, 2014
Marko Juntunen: Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, 2005
Pääasiassa kirjallisuus on suomenkielistä, joitakin teoksia löytyy myös englanniksi.
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
hei,
Tässä muutamia linkkejä:
http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
http://www.nobel.se/literature/laureates/1939/index.html
http://www.nycbigcitylit.com/jan2001/contents/Articles.html
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
