Seuraaviin aineistoihin kannattaisi ehkä tutustua:
TV genres : a handbook and reference guide / ed. Brian G. Rose. Kirjan saatavuustiedot voit varmaankin tarkistaa oman kirjastosi kautta.
Televisiota ei ole : David Morleyn haastattelu (Brittiläinen tiedotustutkija haastateltavana).
Tekijä Ridell, Seija ; Kunelius, Risto
Lehdessä Tiedotustutkimus nro 2/1993 s. 14-20
Kirjastojen asiakastietokoneilla on käytettävissä maailmanlaajuinen artikkelitietokanta EBSCO. Siitä löytyy runsaasti artikkeliviitteitä sekä myös kokonaisia artikkeleita (full text), joita voi tulostaa, tallettaa disketille tai lähettää itselleen sähköpostitse. Käytä esim. hakusanoja "television" ja "genres".
Arabian signeerauksia löytyy antiikkiliikkeiden sivuilta, esim. Wanha Elias ja Signaturer-sivustosta.
Kupittaan saven signeerauksia löytyy ruotsalaisesta Signaturer-sivustosta.
En löytänyt signeerausta KR listoista, mutta Arabialla olisi Kristina Riska ja Kristiina Roos, joiden alkukirjaimet olisivat nuo.
Englantilaiselta posliinisivustolta voi tutkia laajemman alueen keramiikkaa.
Lisäapua voisi kysyä Arabialta tai Hagelstamilta.
hei,
Otapa yhteyttä Helsingin yliopiston kirjaston tietopalveluun (ma-pe 9-17)
puh. (09) 191 22740. Yliopiston kirjastossa on mikrofilmille tallennettuna
Suomessa vuodesta 1771 asti ilmestyneet sanomalehdet. Ensin kannattaa selvittää mitä sanoma- ja aikakauslehtiä Suomessa ilmestyi vuonna 1928 ja missä niistä alueellisesti ajatellen voisi olla jotain Ilmalaiva Italian matkasta ja mihin aikaan vuodesta. Mikrofilmien lukulaiteella voi selata
kuvarullaa ja ottaa myös kopioita. Yliopiston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Tämä kappale löytyy noin seitsemältä nuottikokoelmalta HelMet-kirjastoissa. Tikkurilassa on tällä hetkellä hyllyssäkin kokoelma The New Best of Mötley Crüe, jolta kyseinen kappale löytyy. Tervetuloa käymään tai varaa netin kautta.
Ainakin seuraavissa teoksissa kirjailijat kirjoittavat kirjoittamisesta:
Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? (Wsoy, useita painoksia)
Claes Andersson: Luova mieli (Kirjapaja, 2002)
Marguerite Duras: Kirjoitan (Like, 2005)
Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä (Tammi, 2000)
Rainer Maria Rilke: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1993)
Risto Ahti: RunoAapinen ja RunoAapinen 2 (Sanasato)
Antti Tuuri: Kuinka kirjoitan romaanin (Art House, 2004)
Torsti Lehtinen: Sanojen avaruus (Päätalo-instituutti, 2000)
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
ja lisää kirjaesimerkkejä aiheesta löydät samasta osoitteesta asiasanoilla ”kirjailijat” ja ”kirjoittaminen”.
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Hei !
Kyllä löytyy vanhempaa painosta vuodelta 98 sekä Myyrmäestä että Tikkurilasta, mutta kirjat ovat lainassa. Uudempaa painosta 2001 on vain Helsingin kirjastoissa, nekin lainassa, varausjonoa ei ole. Varaamalla (maksu 50 senttiä noudettaessa) kirjan saa joko verkkokirjaston www.helmet.fi kautta tai ottamalla yhteyden lähikirjastoon.
Kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi) mukaan Grahamilta on julkaistu suomen kielellä seuraavat teokset.
Avioliitto ja kotimme (1. painos 1963)
Elämästä on kysymys! (1. painos 1987)
Elämästä, uskosta, juoksun päättämisestä (2012)
Enkelit, Jumalan salaiset asiamiehet (1976)
Herätystä nykyaikana (1951)
Jeesus-sukupolvi (1972)
Kristus ja kotimme (1962)
Kukistettu kuolema (1991)
Kärsimyksen monet kasvot (1982)
Kääntyminen (1988)
Maailma liekeissä (1966)
Matkalla (2006)
Millainen on taivas? (2013)
Myrskyvaroitus (1993)
Neuvoja kristityn elämään (1955)
Omana itsenään : omaelämäkerta (1997)
Onko helvetti todellisuutta? (1964)
Onnellisen elämän avaimet (1987)
Onnen salaisuus (1956)
Puhalla Jumalan tuuli (1977)
Pyhän Hengen lahja (1979)...
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Monarkioissa perinteisesti miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Eli niin kuin arvelit, hallitsija on ollut lähtökohtaisesti kuningas. Tilanne on kuitenkin nykyään toinen, ja kruununperijyys ei enää kaikissa valtioissa ja tapauksissa riipu sukupuolesta. Ainakaan vielä muutos ei kuitenkaan näy arvonimissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssipuoliso
En ole kyseisen kirjailijan tuotantoa lukenut, joten en pysty varmistamaan muistoasi. Muistaisiko joku palstan lukijoista törmänneensä Couplandin kirjassa GG Allinin hahmoon?
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi Douglas Coupland on julkaissut ainakin seuraavat alla olevat teokset. Kirjassa Tuntematon sukupolvi voisi hyvinkin vilahtaa GG Allinin groteski ja provosoiva persoona:
Tuntematon sukupolvi: Tarinoita kiihtyvästä kulttuurista. (Generation X: Tales for an accelerated culture, 1991.) Suom. Marja-Liisa Tirkkonen. Art House, 1992. ISBN 951-884-079-2.
Shampoo Planet (1992)
Jumalan jälkeen. (Life after God, 1994.) Suom. Riku Korhonen. Sammakko, 2008. ISBN 978-952-483-058-4.
Micro-orjat (Microserfs, 1995)
Girlfriend in a Coma (1998)...
Parantolaelämää toim. Nenola Aili
Keuhkovammaliitto r.y. 1986
Olisikohan tämä etsimäsi kirja? Kirja on koottu parantolaperinteen keruukilpailun tuloksista. Aineistoa säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa.
Muita parantoloita koskevia kirjoja:
Kirjassa Tuberkuloosipiirien liitto 1933-1983 / Sirkka Törrönen on Parantola- ja huoltotoimistoluettelot, jossa aika lailla paljon tietoja parantoloista.
Olli Säynäjäkankaan kirjassa Keuhkosairaaloiden uusi historia on joistain parantoloista muutamien sivujen historiikkejä.
Elämä voittaa: Puoli vuosisataa työtä keuhkovammaisten hyväksi / Reijo Ahtokari.
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Kysymyksesi on niin laaja, että tyhjentävää vastausta en sinulle uskalla luvata.
Pääkaupunkiseudun yleisillä kirjastoilla on yhteinen aineistohaku http://www.helmet.fi
Helmet-aineistohausta voit siis hakea pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvää aineistoa haluamistasi aiheista. Helmet - aineistohaun hakuohjeet löydät tämän linkin alta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#Hakuohjeita
Sopivien hakusanojen etsimisessä sinua auttaa Yleinen suomalainen asiasanasto http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Nukkumisesta ja unihäiriöistä löydät tietoa tästä palvelusta http://www.tohtori.fi/. Käytä esimerkiksi hakusanaa "unihäiriöt"
Rentoutumisesta tietoa löytyy täältä
http://www.hypnoosi.com/NewFiles/rent.html
Väreistä, valoista ja...
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin....
Uusimmista nuortenkirjoista löytyy tietoa eri kustantajien nettisivuilta. Kannattaa vilkaista ainakin WSOY:n (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/products&main=5&sub=1), Otavan (http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/), Tammen (http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=5221035504195…) ja Mäkelän (http://www.kustannusmakela.fi/ostoskori/) sivuja.
Aikaisemmin ilmestyneistä nuortenkirjoista löytyy paljon tietoa ja esittelyjä näiden Kirjastot.fi-sivujen linkkilistan kautta (http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat) mm. eri kirjastojen sivuilta.
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
