Tuo palvelu tosiaan vaatii kirjautumisen. Maksuton, joskin melko suppea palvelu on Lääkeopas:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/
Pharmaca Fennica -hakuteoksesta saa tietoa lääkkeistä. Kirjasarja löytyy monista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spharmaca%20fennica__O-date?…
Hei,
voisin suositella Genevieve Helsbyn tekemää Eläinten musiikkiopistoa, joka tutustuttaa lapsen säveltäjiin, soittimiin ja klassiseen musiikkiin. Kirjasta löytyy varmasti nuorempia lapsia miellyttävää kuvitusta, tekstiä sekä erillinen CD-levy liitteenä. CD:ltä löytyy 28 erilaista lyhyttä näytettä, joita voi kuunnella kirjan ohjeistusten mukaan lukukokemuksen yhteydessä.
Kirja on mahdollista tilata kaukolainana esimerkiksi Tampereelta tai Suonenjoelta, josta aineisto tiettävästi varmuudella löytyy.
Jan Troellin elokuvasta Raivaajat (Nybyggarna, 1971) ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa lainattavissa tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä viimeksi toukokuussa 2008, joten sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive. Tuolloin on esitetty myös Raivaajat-elokuvaan liittyvä Maastamuuttajat (Utvandrarna, 1970). Elokuvat perustuvat Vilhelm Mobergin romaaneihin.
Raivaajat on ollut katsottavissa joissakin suoratoistopalveluissa ja on ilmeisesti tälläkin hetkellä, joten kannattaa myös tarkistaa niiden tilanne.
https://finna.fi/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144712
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144699
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Pleiki tarkoittaa kalpeaa tai vaaleaa. Sana on johdettu ruotsin kielen sanasta blek. Suomen murteiden sanakirjassa (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kalapleiki&sms_id=SMS_a6f40d…) on myös seuraava selitys: kalliopleiki, väreilevässä vedessä oleva tyyni kohta, jonka alla uskotaan olevan paljon kaloja (Himanka)
Lähteet: Porilaisuus o joittenki miälest ko stämppeli ottas : Porin murteen keskeinen sanasto sekä Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin
Terveyskirjaston artikkelissa Kasvuhäiriöt sivutaan myös pitkäkasvuisuutta ja kerrotaan, että pitkäkasvuisuus johtuu käytännössä aina perintötekijöistä ja vain hyvin harvoin se on seurausta sairaudesta (kilpirauhas- ja aivolisäkesairaudet), https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00135. Lisätietoa aivolisäkkeen sairauksista (liika kasvuhormonin tuotanto), https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00003 tai kilpirauhasen sairaudet (liikatoiminta) https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhassairaudet/lasten-kilpirauhassai….
Viisainta olisi varmaankin mennä Amican nettisivuille, osoite: http://www.amica.fi ja katsoa sieltä yhteystiedot, jolloin pääset suoraan kysymään asiantuntijoilta, ainakin Amicaa koskevista asioista. On myös olemassa lehti nimeltä Amica uutiset, josta varmaan myös amicalaiset (muista, että emona on Fazer ; http://www.fazer.fi) voivat kertoa sinulle enemmän. Tuo Amica uutiset on ehkä vaikeasti saatavissa, se löytyy ainakin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata. Yritä sitäkin suoraan Amicasta. Opinnäytetyötä varten löydät lukuisia liiketaloutta ja erilaisia tutkimuksia käsitteleviä oppaita.
Häneltä on suomennettu teokset
Hyvä huomenta, armoa
Kasvamme alaspäin valikoima runoja sekä
Pikku Esterin valkea puku
HelMetkirjastoissa viimeksimainitta ei ole.
Hänen runojaan on myös käytetty lauluissa, katso esim
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Hyv%E4%E4+Huomenta+A…
Katso esim Karpon CD-levyä Savilintu.
Raittillalla on useita kokomateosta, mutta minä en ainakaan löytänyt mitään tähän lisättävää.
Helmet-haussa kirjailijan nimellä oli etsittävä ilman "heittomerkkejä", muodossa Turmezei Erzsbet, silloin teokset löytyvät. Tosin Túrmezeillä aukeaa tekijähakemisto kohdasta, josta heittomerkitön muoto löytyy.
Lappeenrannan kirjaston kotisivulla on tietoa etelä-karjalaisista kirjalijoista.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12994
Pauli Matikainen näkyy olevan myös Kasukkalan koulun rehtori
http://koulut.etela-karjala.fi/kasukkala/yhteystiedot.htm
Fernando Pessoan julkaistuista teksteistä valtaosa ilmestyi eri kirjallisuus- ja taidelehdissä. Hänen portugalinkielisistä teksteistään on käännetty englanniksi mm. seuraavat teokset: Selected poems / Fernando Pessoa ; translated by Jonathan Griffin ; Harmondsworth : Penguin, 1982http://finna.fi
Fernando Pessoa & CO. : selected poems / edited and transl. from the Portuguese by Richard Zenith ; New York : Grove Press, 1998. Teoksen saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/
Rita Dahl on käsitellyt Pessoan runouden keskeisiä piirteitä opinnäytetyössään "Fernando Pessoan ortonyymi ja heteronyymit modernistis-romanttisena myyttinä" / Rita Dahl. Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Yleinen kirjallisuustiede, 2007. Opinnäytettä...
Ainakin Suomessa käytännöt vaihtelevat. Joissakin hotelleissa tai hostelleissa se on mahdollista. Usein varaajan tai ainakin jonkun yöpyjän on oltava täysi-ikäinen. Toisinaan taas vaaditaan lupa vanhemmilta. Kannattaa kysyä suoraan hotellista, ja lupa vanhemmilta.
Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt.
Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä.
Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea.
Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla...
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä keräämällä tutkimukseen ja tietoaineistoihin perustuvaa tietoa. THL julkaisee matkustajatuontitiedot kolme kertaa vuodessa. Matkustajatuontia seurataan viikoittain Kantar TNS:n toteuttamilla puhelinhaastatteluilla, joihin valitaan joka viikko satunnaisotannalla 500 15 vuotta täyttänyttä suomalaista (poislukien Ahvenanmaa). Tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen yli 26 000 yhteydenottoon, joista noin 2 600 henkilöä oli käynyt ulkomailla ja vastasi kyselyyn. Haastattelussa selvitetään alkoholijuomien maahantuontia kahden edellisen viikon aikana. Matkustajatuontitiedot on kerätty lähes yhdenmukaisella tiedonkeruulomakkeella vuoden 2004...
Our world in data -sivustolta löytyy maittainen 'Same-sex sexual acts legalized' -listaus. Tässä ovat mukana nekin maat, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos.
Same-sex sexual acts legalized (ourworldindata.org)
Tutankhamonia ympäröi löydettäessä kolme muumionmuotoista arkkua, joista sisin oli puhdasta kultaa. Sisin ja keskimmäinen arkku sekä kuolinnaamio vietiin pian löytämisen jälkeen Kairon egyptiläiseen museoon, jossa ne ovat olleet näytteillä siitä asti. Uloin arkku jätettiin faaraon ruumiin kanssa hautaan. https://egypt-museum.com/innermost-coffin-of-tutankhamun/Gizaan (suurten pyramidien lähelle) on kuitenkin rakennettu uusi museo, The Grand Egyptian Museum, jonne Tutankhamonin aarteet tullaan siirtämään. Museo tullaan avaamaan vuoden 2024 aikana.https://grandegyptianmuseum.org/opening/Siihen, miksi kuolinnaamiosta on tullut kuuluisampi kuin sisimmästä arkusta, on vaikeampi vastata. Ehkä naamion selkeät värit, sininen ja...
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
