Armeniankielisiä satuja ja lastenlaululevyjä ei valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on pääasiassa armeniankielistä musiikkia CD-levyllä. Kaiken armeniankielisen aineiston saat nähtäväksesi osoitteeseessa www.helmet.fi , valitse sanahaku, kirjoita hakulaatikkoon kaksi tähteä ** ja valitse kielivalikosta armenia.
Armeniankielistä kirjallisuutta kysytään Suomessa vähän, mutta Suomeen voi saada kaukolainoja ulkomailta. Lisätietoja antaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelu http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Esimerkiksi Ruotsista löytyy jo enemmän armeniankielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa esim. Tukholman kaupunginkirjastosta http://www.ssb....
Seuraavat julkaisut löytyvät Helmet sanahaulla: julkaisun laadinnan oppaat historiankirjoitus
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=julkaisun+laadinnan+oppaat+his…
Historiikinkirjoittajan opas / Kimmo Katajala
Opas historiakirjan tekijälle / Wahlroos, Lasse
Haluatko historiankirjoittajaksi? / Lappalainen, Jussi T.
Yrityshistorian kirjoittaminen / Jorma Ahvenainen
Kylä kirjaksi : ohjeita kylä- ja yhteisökirjojen kirjoittajille
Kannattaa tutustua myös Suomen Historiallisen Seuran
julkaisuihin, arkistoon ja linkkeihin. http://www.histseura.fi
Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta.
Naxos Music Library on...
Osoitteesta http://herkules.oulu.fi/index.html.fi löytyvät Oulun yliopiston kirjaston elektroniset julkaisut. Julkaisuja kannattaa katsoa otsikoiden Oulun yliopiston elektroniset julkaisut ja Julkaisusarjat (siellä erityisesti Series A) alta. Molemmista löytyy muutama tietotekniikan alaan kuuluva julkaisu, mutta mikään niistä ei näyttäisi liittyvän Oulun alueeseen; useat elektronisista
julkaisuista ovat englanninkielisiä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun sivulta http://www.kaha.oamk.fi/kirjasto/opinnayte/tietoframe.html löytyy luettelo Kaupan ja hallinnon yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetöistä. Niissä on käsitelty tietotekniikkaa Oulun alueeseen liittyen, mutta näistä opinnäytteistä on verkossa vain tiivistelmät.
Aivan muistamasi mukaista laulua emme onnistuneet löytämään. Jyväskylän yliopiston Suomen Kansan eSävelmät -sivuston kautta löytyi kansansävelmä, joka alkaa näin Hyvää iltaa! Terveisiä sanon minä sulle. Miten lienee asiasi, valita ne mulle!: Tiedot kappaleesta löytyvät alta:
http://esavelmat.jyu.fi/savelma.php?numero=ls4_3634&uil=
Sivuston mukaan kappale löytyisi Laulusävelmät IV -teoksesta. Hyvä kokoelma vanhoja kansanlaulusävelmäkokoelmia löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Alla yhteystiedot:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot/kirjasto#.W21t3E32SUk
Tietoa rahoista voi hakea vaikkapa numismaattisten yhdistysten sivuilta. Suomen numismaatikkoliiton, joka on äskettäin julkaissut teoksen Keräilijän opas 2020, verkkosivulta löytyy mm. tietopankki, keskustelua, linkkejä ja yhteystietoja http://www.numismaatikko.fi/. Oulun Numismaattisella Kerholla on paljon tietoa sisältävä tietopankki http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki.htm.
Numismatiikkaan liittyvää löytyy myös Makupalat.fi-sivustolta https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_luokka%3A1041&sort=title&order=asc&f%5B1%5D=language%3Afi.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin mukaan "kyllästetty puutavara ei saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa" (https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-k…).
Tee Itse -lehden artikkelin mukaan "kestopuuta ei saa käyttää kohopenkin rakentamiseen, jos siinä on tarkoitus kasvattaa vihanneksia tai yrttejä. Kaikessa painekyllästetyssä puutavarassa on aineita, jotka eivät sovi elimistöön. Yhdisteet voivat imeytyä kasvatusmultaan ja siitä kasveihin. Kestopuuta voi kuitenkin käyttää kasvilaatikon rakentamiseen, jos laatikon ja mullan väliin asennetaan suojaavat patolevyt." ( Bjarke Løgstrup: Kestopuu - kätevää vai myrkyllistä? https://teeitse.com/materiaalit/puu/kestopuu-katevaa-vai-...
Suorilta salamaniskuilta suojaavaa salamasuojausta käytetään lähinnä korkeiden kohteiden kuten tietoliikennemastojen, kirkontornien ja muiden korkeiden rakennusten ja räjähdysvaarallisten tilojen suojaukseen.
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Suojautuminen ukkoselta.
Oppikirjojen sisällöistä on löydettävissä hyvin vähän tietoa, enkä pysty valitettavasti sanomaan mikä nimenomainen kirja olisi voinut olla kyseessä, mutta Suomen yläasteilla oli 1990-luvulla laajalti käytössä ainakin sellaiset englannin oppikirjasarjat kuin You too ja OK English. Molemmista löytyy netistä kansikuvia, joita katselemalla saattaisit muistaa mikä kirja omassa koulussasi oli käytössä. Finna.fi-hakupalvelusta voit etsiä, mistä Suomen kirjastoista esimerkiksi näitä mainitsemiani oppikirjoja löytyy ja halutessasi tehdä omassa kirjastossasi kaukolainapyynnön (pyynnön voi tehdä Lastu-kirjastoissa myös lastu.finna.fi-verkkokirjastosta löytyvällä sähköisellä lomakkeella). Lastu-kirjastoista näitä oppikirjoja ei löydy.
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Hän on koulutukseltaan computer scientist, eli tietojenkäsittelytieteilijä [1]. Tietojenkäsittelytieteilijät käsittelevät tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston teoreettista tutkimusta [2]. Suoritettuaan opintonsa vuonna 2000 hän työskenteli muutaman kuukauden ajan tietopalveluinsinöörinä maan suurimmassa yksityisessä holdingyhtiössä ONA Groupissa, jota Marokon kuningasperhe hallitsee [3].Toisen lähteen mukaan hän on samalla alalla, mutta eri ammattinimikkeellä information services engineer, eli tietotekniikan insinööri [4]. https://web.archive.org/web/20090202115236/http://www.nettyroyal.nl/salma1.htmlhttps://www.unite.ai/fi/what-is-a-computer-scientist-and-how-to-become-one/https://www.hellomagazine.com/royalty/2014051018676/...
Tässä kaksi suomenkielistä laulunopasta: Borg, Kim: Suomalainen laulajanaapinen, joka käsittelee taidemusiikkia ja Laulajan opas/toim. Tarja Hautamäki, joka käsittelee populaarimusiikkia.
Englanninkielisistä mainittakoon myös kaksi: Laine, Cleo: You can sing if you want to ja Hewitt, Graham: How to sing. Kirjojen saatavuustietoja voi tiedustella pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsoa Plussa-aineistohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti...
Kirja on nyt vasta suomennettu ja kirjastojen uutuuslistoilla hankittavissa. Olemme juuri itseasiassa tilanneet kirjan kokoelmiimme ja se tulee pian varattavaksi kirjastojärjestelmäämme.
Mikähän nukkekotikirja mahtaa olla kyseessä?
Plussa-tietokannasta löytyi kaksi nukkekoti/nukkekotikirja nimistä teosta (jätin pois laskuista kaunokirjalliset teokset, kuten Ibsenin Nukkekoti-romaanin). Sijaintitiedot on mahdollista tarkistaa esim. lähimmässä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Löytämäni nukkekotikirjat olivat:
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti (Das Puppenhaus)--vanhanaikainen taitettava nukkekoti, Otava, Helsinki, 1979, ISBN 951-1-05244-6
Boulton, Vivienne: Nukkekotikirja (Doll's house decorator), WSOY, Porvoo, 1995 ISBN 951-0-20132-4 (Kirjan kannessa myös tekstit: Tee itse nukketalon nuket, huonekalut ja pikkutavarat)¨
Lisäksi Plussasta löytyi myös:
Nukkekodin niksikirja, tekijä Tuula Peltola, Tammi, Helsinki 1987, ISBN...
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)...
Kyseessä on varmaankin tämä kirja:"Suurenmoinen rakkauden näytelmä" : Suomen evankelis-luterilaisen Ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppineuvottelut kylmän sodan vuosinaKirjan tiedot Finna-palvelussa: https://finna.fi/Record/helka.9920266583506253?sid=4434034155
Yritysten lukumäärä toimialalla numero 7032 "Isännöinti ja kiinteistönhoito" oli 3 086 kpl vuonna 2003. Alalla toimi henkilöstöä 11 632 henkeä, liikevaihto oli 804 263 000 euroa.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen "Suomen yritykset" -vuosijulkaisusta sekä StatFin -tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/statfin/ kohdasta yritykset toimialoittain.
Kunnittaisia lukumäärätietoja on Kunnittaisessa toimipaikkatilastossa (maksullinen)
http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html
Asunto-osakeyhtiöiden lukumäärä oli 37 049 kpl vuonna 2003. Samana vuonna valmistui 34,71 milj. m3 rakennusta.
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
