Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Muistutuspalvelu on tietojeni mukaan toiminut normaalisti joulukuun puolivälissä. Siitä huolimatta, että eräpäivästä saa muistutuksen, lainaajalla säilyy vastuu lainojen uusimisesta ja palauttamisesta, joten siinä mielessä eräpäiviä kannattaa seurata itsekin. Tarkista vielä seuraavat seikat: Tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia. Eräpäivätiedotteet tulevat osoittesta circadm@luettelo.helmet.fi. Tarkista vielä, että postin vastaanottaminen onnistuu tästä osoitteesta.
Asekaapeista on kirjoitettu alan lehdissä uuden aselain voimaantulon aikoina (esim. Ase 1998; 2, s. 58-59 ja Ase & erä 1998; 2, s. 38-41). Aihetta on käsitelty myös seuraavissa lehtiartikkeleissa: Erä 1988; 10, s. 70-71 ja Ase & erä 1990; 4, s. 72-73. Edellä mainittujen lehtien vuosikertoja selaamalla voi löytyä lisää tietoa, tietokannoissa ei viitteitä ollut.
Kirjoja, joissa aihetta käsiteltäisiin, en löytänyt. Internetin hakupalveluista
Alta Vista toi asekaappi-hakusanalla muutamia kymmeniä sivuja, joiden joukossa oli mm. kaappien maahantuojan kotisivu.
Asiasanalla reumataudit Vaskin ja Helmetin verkkokirjastoista sekä Kirjasampo-palvelusta löytyy seuraavat teokset:
Anja Snellman: Pääoma
Taina Pyysaari: Eemeili@ (nuortenkirja)
E. Antero Karjalainen: Päivä koirana
Kirsti Hilden: Kuin huutaisi tuuleen
Anja Tikkanen: Rakasta minua hellästi
Päivi Rinne : Rakastit vaikenemalla
Ken Keseyn romaanin "Yksi lensi yli käenpesän" intiaanipäällikkö on puhumaton, kuulematon, elää omassa maailmassaan.
Mirjami Hietalan nuortenkirjassa "Tapahtui keltaisessa talossa", joka kuvaa psykiatrista lasten- ja nuortenosastoa, on mutistinen pikkutyttöä,
jonka paranemisprosessi on yksi kirjan sivujuonteita.
Kyseessä on todennäköisesti Britt G. Hallqvistin Pikku Perttulin pulmat (Fiffelin får göra allt 1966, suom. 1968).
Lähteet ja lisätietoa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab50be9-c60c-4bb5-853a-3…
https://www.biblioteken.fi/fraga/letar-efter-tva-barnbocker-fran?langua…
https://www.tradera.com/en/item/341216/542948848/britt-g-hallqvist-fiff…
Hei!Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoa, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi.Aikaisemman osan on julkaissut Karisto vuonna 2020, joten kannattaa seurata heidän sivuilta uutuuksia.Asiaa voi kysyä myös suoraan kustantajalta sähköpostilla: kustannusliike@karisto.fi.Tätä kysymystä olikin jo pari kertaa aikaisemmin kysytty:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tietoa-etta-mysteries-of?language_co…https://www.kirjastot.fi/kysy/ollaanko-margaret-rogersonin-kirjaa-myste…
Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitettä kyseiseen sitaattiin. Englanninkielisiltä sivuiltakaan ei löytynyt parempaa tietoa. Punkit ovat vaivanneet ihmisiä kautta historian ja niiden olemassaolosta oltiin tietoisia jo muinaisessa Egyptissä. Aristoteles (384–322 eKr.) tunsi syyhypunkin ja hänen teksteissään esiintyy kuvauksia kyseisestä loiseläjästä. Aristoteleen tuotannon hyvin tunteva tutkija voisi mahdollisesti neuvoa lähteen/vastata kysymykseesi.
Linkit:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/scabies.html
http://www.sel.barc.usda.gov/acari/content/watermite/rotate.html
http://www.mic-d.com/gallery/brightfield/
http://library.thinkquest.org/20510/english/schad/scabi.htm?tqskip1=1
Kirjat:...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , löytyvät mm. seuraavat englanninkieliset lääketieteelliset sanakirjat:
Concise medical dictionary, Oxford University Press 2002 (pelkkä englanti)
Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2002
Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1992
Collin, P. H.: Dictionary of medicine, Teddington 1994 (pelkkä englanti)
Hopkins, Maritta: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto, 1993
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, hakutavaksi kannattaa ottaa sanahaku ja hakulauseeksi: sanakirjat lääketiede englannin kieli (ilman ja...
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Kyllä löytyy, tällä hetkellä kirja on hyllyssäkin useissa Helmet-kirjastoissa. Sijaintitiedot löydät Helmetin kautta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005671__Senemm%C3%A4n%20i…
Saamelaisista löytyy paljon tietoa mm. internetin kautta. Paljon hyviä linkkejä saa esim. Oulun yliopiston virtuaalikirjastosta, jonka kautta löytyy 20 linkkiä aiheesta saamen kieli ja kulttuuri. Internetosoite linkkeihin on http://pc124152.oulu.fi/ROADS/saamen_kieli_ja_kulttuuri.html/
Eino Leinoahan tämä, Elämän koreus -kokoelmaan (1915) sisältyvän Väinölän väki -kantaatin kuudennen runon (Peltolaulu) jälkimmäisestä säkeistöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme,
olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme;
kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa,
heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa;
kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan,
kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan;
tämän maan me varjellehet oomme vainon alta,
olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta.
Ainakin Kuusamon kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Kuusamo-humpan nuotit ja sanat.
Kuusamon kirjaston yhteystiedot: https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-yhtey…
Poliisin vastuullisuusraportti vuodelta 2021 mainitsee eräänä poliisin tavoitteena sukupuolten tasa-arvon. Naisten osuus poliisikoulutukseen hakijoista on kasvanut. Liitetaulukko 4. sivulla 20 esittää Poliisin henkilöstön sukupuolijakaumaa ja keski-ikää 2012–2021. Tämän tilaston mukaan naisten määrä päällikkö- ja päällystotehtävissä on hiljalleen noussut vuosittain. Taulukko ei kuitenkaan erittele tarkemmin virkanimikkeitä.
https://poliisi.fi/documents/25235045/28127375/Poliisin-vastuullisuusra…
Naisia poliisin johtotehtävissä on käsitelty Kaisa-Mari Konun opinnäytetyössä. Sekään ei sisällä tarkempia lukuja virkanimikkeen mukaan. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/755752/ON_Konu.pdf?sequen…
Poliisihallituksen julkaisusarjassa...
Aurora Karamzinin elämästä on tosiaan kirjoitettu paljon. 2000-luvulla on julkaistu kaksi laajempaa elämäkertaa: Eeva Hurskaisen Aurora Karamzin: Pietarin hovista köyhien auttajaksi (Kirjapaja 2002) sekä Espoon kaupunginmuseon julkaisema Aurora Karamzin: aristokratian elämää (Otava, 2006). Jälkimmäisessä teoksessa on useita asiantuntija-artikkeleita, joissa tarkastellaan Karamzinin elämää laajasti eri näkökulmista.
Tapio Suomisen elokuva Miljardi vuotta ennen maailmanloppua (1985) on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. Alla olevasta linkistä näet listan katselupisteistä.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/details/program/22722371
Verohallinnon sivuilla ( http://www.vero.fi ) kerrrotaan:
Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärän asti. Kilometrikorvausten, koti- ja ulkomaisten päivärahojen ja ateria- ja majoittumiskorvausten enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain.
(sivuilla on tekstin alla linkki korvausten enimmäismääriin vuosina 2002 ja 2001)
Myös tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy samoilta sivuilta, mutta ellei niistäkään ole apua niin kannattaa kääntyä suoraan verottajan puoleen.
