Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat tosiaan luopuneet varausmaksuista. Joissakin Espoon kirjastoissa, mutta ei kaikissa, varaukset voi hakea itse kirjaston varaushyllystä. Helsinki ei ole ainakaan toistaiseksi aloittamassa samaa käytäntöä.
Ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Staffan Skott julkaisi vuonna 2000 kirjan nimeltä Lenins älskarinna och andra ryska öden. Se on suomennettu nimellä Leninin rakastajatar ja muita venäläisiä kohtaloita (Atena, 2002). Myös Larisa Vasiljevan Kremlin naiset (Otava, 1994) käsittelee neuvostojohtajien puolisoita.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei voi varata netin kautta. Aineistotietokanta, josta saatavuus selviää, on selattavissa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ .
Puhelimitse voi varata sellaista aineistoa joka tietokannan mukaan on hyllyssä. Jos se on lainassa, pitää varaus tehdä kirjastossa (itsepalveluna 3 mk, muuten 5 mk). Lisätietoja, myös puhelinnumerot kirjastoihin, on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/ .
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Tämän listauksen mukaan ensimmäisessä elokuvassa äänen antaa Henry Czerny, toisessa Anthony Hopkins ja kolmannessa Billy Crudup. Oletettavasti myöhemmissä elokuvissa äänenä on saman kaavan mukaan orgaanisatiota tai tehtävää johtavaa henkilöä kulloinkin esittävä näyttelijä.
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
Myöhästymismaksuja ei voi toistaiseksi maksaa internetin kautta, mutta ne voi maksaa kaikissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa,jos kirjat on niistä jostain lainattu. Viiden euron myöhästymismaksu estää kirjojen lainaamisen,uusimisen ja varaamisen, mutta 4,90 euroon asti maksuja voi olla ilman että se estää lainaamasta, uusimasta tai varaamasta kirjoja.
Maakuntakirjastojen yhteistietokanta Frank ei antanut yhtään suomennettua teosta Jarosław Iwaszkiewiczilta, ainoastaan puolankielisiä. Kansallisbibliografia Fennicastakaan ei löytynyt. Mikäli englanninkielisestä tekstistä on apua, Linda-tietokannasta löytyi teos: The birch grove and other stories, mikä sisältää tekstin ” The Wilko girls”. Teos on Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Helpoiten tekstipätkä löytyy itse kirjasta. Netistäkin pätkiä voi löytyä, mutta ne saattavat olla mukaellen lainattuja tai laittomasti kopioituja.
Kirjan tekstiä ei saa kopioida julkisesti esitettäväksi esim. internetissä ilman tekijän lupaa. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Kirjaa löytyy onneksi monen Vaski-kirjaston hyllystä. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=p%C3%A4in+porkkalaa&type=AllFields
O'Farrellin tuotannosta on käännetty suomeksi vain kaksi kirjaa, Varoitus tukalasta helteestä ja Käsi jota kerran pitelin. Näiden jälkeen häneltä on ilmestynyt kirjoja, joita ei ole käännetty, joten näyttää varsin epätodennäköiseltä. Kannattaa laittaa palautetta kustantamoille, että käännöksiä toivotaan - aiemmat käännökset ovat tulleet S&S-kustantamolta.
Lapsille suunnattuja kuva- ja tietokirjoja vanhempien eroamisesta on kirjoitettu paljon. Tässä niistä muutamia:
Cole, Babette: Avioerotus
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia
Gray, Kes: Rakkausliima
Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
Katajavuori, Riina: Kaksi kotia
Rinnevuori, Esko: Pasin kaksi kotia
Tonteri, Maisa: Okko Oravan kaksi pesää
Walsh, Melanie: Minulla on kaksi kotia
Avioeroa käsittelevien kirjojen lisäksi viime vuosina on ilmestynyt runsaasti erilaisia tunnetaitokirjoja.
Esimerkiksi Felicity Brooksin Monen sortin tunteet -kirja voisi sopia tähänkin tilanteeseen: ”Raikkaasti kuvitetussa pienten tietokirjassa otetaan...
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
