Näyttelyiden rakentamiseen liittyviä kirjoja kannattaa hakea kirjastojen aineistotietokannoista asiasanoilla näyttelysuunnittelu, näyttelytekniikka ja somistus.
Pienimuotoisten näyttelyiden kokoamiseen löytyä apua esimerkiksi kirjoista Visusti kirjastossa : visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ja tilaratkaisut (Nyholm 2020) ja Visualistin työkalupakki: tietopaketti näyteikkunan somistamiseen ja tuotteiden esillepanoon myymälässä (Hirvi 2009).
Kappaleesta ei ole nähtävästi julkaistu nuottia, jota kirjastot olisivat voineet ostaa kokoelmiinsa, mutta Musiikkiarkiston kokoelmissa on nuottikäsikirjoitus (laulu, piano, viulut (2), trumpetti, saksofoni, kitara, basso). Tätä ei voi saada kuitenkaan kaukolainaksi Musiikkiarkistosta, vaan on ainoastaan heidän tiloissaan käytettävissä.Chordify-sivustolta löytyy soinnut.
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta....
Ottobre design -käsityölehteä ei ole tilattu vuonna 2009 Tuomelan kirjastoon. Sen sijaan se tulee Hämeenlinnan pääkirjastoon, kirjastoauto Pietariin, Jukolan kirjastoon ja Lammin kirjastoon. Yksittäisiä numeroita voi varata omaan lähikirjastoon ja jos lehti on toisessa toimipaikassa hyllyssä, ei sen varaaminen maksa asiakkaalle mitään. Varauksen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkossa http://hameenlinna.kirjas.to kunhan sinulla on kirjastokortti ja salasana.
Osa kirjastoon tulevista aikakausilehdistä poistetaan ja myydään pääkirjaston poistokirjamyynneissä. Ottobre design-lehden vanhoja numeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjastossa kuluva vuosi + viisi vuotta. Varastoitujakin numeroita ja vuosikertoja voi pyytää...
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
Erikoislukioiden historia alkoi 1960- ja 1970-luvuilla, kun valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen neljälle lukiolle: Savonlinnan Taidelukiolle, Kaustisen lukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle. Vuonna 1991 toimivalta lupien myöntämisessä erikoislukioille siirtyi valtioneuvostolta opetusministeriölle.
Suomen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli "taidekasvatuksessa erityisen koulutustehtävän saanut" Savonlinnan Taidelukio. Suomen Kasvatusopillisen yhdistyksen puheenjohtajan, professori Martti Ruudun ja Savonlinnan kaupunginjohtajan Viljo Virtasen tekemän työn tuloksena valtioneuvosto antoi 17.5.1967 lukion kannatusyhdistykselle luvan kolmiluokkaisen yhteislukion...
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi uusiminen Helmetissä ei onnistu jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista löytyy hyviä linkkejä kirjoittamisesta kiinnostuneille.
Kirjoittamisoppaita:
http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Julkaisukanavia ja arvostelupalveluja:
http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#foorumit
Kustantajia:
http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm
Kannelmäen kirjastossa tullaan järjestämään syksyllä 2008 opastustilaisuuksia internetin käyttöön. Ilmoitamme ajankohdista myöhemmin Kannelmäen kirjastossa, Helsingin Uutisissa ja www-sivuillamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki
Euroopan kuninkaallisista löytyy Esko Korkeamäen toimittama kirja Euroopan monarkit ( Kirjastopalvelu, 2004). Kirjasta selviää Euroopan kuninkaallisten sekä Venäjän tsaarien historia. Japanin ja Kiinan keisarien historiaa löytyy esim. kirjassa Japanin kulttuuri, toimittanut Olavi K. Fält ja Kiinasta mm. kirjoissa Kiehtova Kiina, toimittanut Edward L. Shaughnessy ( Gummerus, 2006) sekä Tauno-Olavi Huotarin: kirjassa Kiinan kulttuuri ( Otava, 1990)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1688438__Seuroopan%20monar…
Alkoholin ongelmakäyttö on yleistä, s. 12-12 (sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, s. 7-15. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Oikeus hoitoon ja hoidon tarve alkoholiriippuvuudessa, s. 8-8, sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, 8-16. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Päihdelääketieteen professorin Mauri Aallon mukaan kieltämisen syyksi voi ajatella myös sairauteen kuuluvaa ajattelukyvyn heikentymistä. Sairaus johtaa siihen, että alkoholisti ei kykene havaitsemaan monimutkaisia ilmiöitä tai päättelemään näiden ilmiöiden yhteyksiä, hän kirjoittaa.
- tämä kohta löytyy s. 8, eli sisältyy tuohon edelliseen lukuun
Kirjassa on luku Alkoholi ja elimelliset sairaudet, s. 187-220,...
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
Kysyjä tarkensi, että etsiikin Veikko Lavin "Yön varjot" lauluun nuottia. Lavin esittämän "Yön varjot" kappaleen on säveltänyt Viljo Ylönen. Siitä ei ole julkaistu nuottia. Tosin on myös olemassa Unto Monosen sävellys "Varjojen tango", jonka alkusanat ovat: "Yön varjot tummetessaan". Tämä löytyy nuottijulkaisusta "Unto Monosen sävellyksiä" (saatavilla myös Jyväskylässä). Tätä kappaletta ei Veikko Lavi ole kuitenkaan levyttänyt.
Kuvan merkki näyttää Kevyt patteristo 17:n asevelimerkiltä, ks. Reijo Soinisen Suomen sotilasmerkit -sivusto tai Matti Allonen ym.: Jatkosodan asevelimerkit (2021), s. 307. Tunnistus on kuitenkin epävarma. Kevyt patteristo 17 oli aiemmin nimeltään Linnoituspatteristo 6.
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
