Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin.
Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=...
Hei,
Finelib (eli Kansallinen elektroninen kirjasto)on Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä toimiva palveluorganisaatio, joka solmii lisenssisopimuksia maan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen (ja vuoden alusta myös yleisten kirjastojen) puolesta. Se ei tarjoa palvelujaan yksityishenkilöille.
The new Grove Dictionary of Music and musicians on tällä hetkellä yleisön käytettävissä mm. Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kirjastojen työasemilla ilmaiseksi.
Lisätietoja: Finelib, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, email kristiina.hormia@helsinki.fi sekä Macmillan Publishers http://www.macmillan-reference.co.uk
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Tähän emme oikein kirjaston tiedonhaussa osaa vastata. Kaunokirjallisuudessa ja runoissa tällaista lienee ainakin kirjoitettu. Mainosalan ja mielikuvien myyjien mielestä tämä asia saattaisi hyvinkin olla niin, mutta mitään tieteellistä perustelua tällaiselle näkemykselle tuskin on mahdollista löytää.
Tällainen loppukohtaus on ainakin Joe Rothin ohjaamassa elokuvassa Christmas with the Kranks. Vuonna 2004 valmistuneen komedian lopussa kuplavolkkari liitelee porojen vetämänä kohti taivaita. Löydät sen YouTubelta hakulauseella "Christmas with the Kranks ending scene".
Tiernapoikaperinteestä löytyy tietoa ruotsin kielellä mm. tältä sivulta http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birckjl/divlb/stjarngo.h…
Tiernapoikien laulujen sanat ruotsiksi J.L:Birckin mukaan löytyvät myös edellä mainitulta verkkosivulta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan asiasanat ovat suomenkielisiä myös haettaessa muunkielistä aineistoa. Olenkohan oikeassa, jos käännän aiheesi osaamisen johtamiseksi? Tätä aihetta käsittelevat kirjat saa Helmet-hausta (www.helmet.fi) menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat johtaminen osaaminen ja valitsemalla kieleksi englannin. Tuloksena on kymmenen kirjaa, joista uusimmat ovat
- Sydänmaanlakka, Pentti, An intelligent organization : integrating performance, competence and knowledge management (2002)
- The innovating organization / edited by Andrew M. Pettigrew and Evelyn M. Fenton (2000)
- Dixon, Nancy M., Common knowledge : how companies thrive by sharing what they know (2000)
Suomen...
"Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita.
Yhdet toisinnot löytyvät teoksista:
Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990).
Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983).
Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240).
Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
Ester Perheentupa oli Pellervo-lehden avustajana 12 vuotta ja ehti tänä aikana antaa lehdessä uskomattoman paljon erilaisia ohjeita ja malleja - tämä kerrotaan kirjassa "Elina Piri: Pellervon kankureille (1999)". Tässä kirjassa esitellään muutamia Perheentuvan Pellervo-lehdessä olleista malleista, mutta ryijymalleja ei kirjassa ole. Eli jos ei ole tiedossa, minkä vuoden lehdessä malli on alunperin ollut, niin periaatteessa pitäisi selata useita Pellervo-lehtiä tuolta ajalta ja toivoa, että malli ja sen nimi löytyisi.
Asiaa voisi selvitellä myös Facebookin kautta liittymällä ryhmään "Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili" https://www.facebook.com/groups/169175193447696 . Ryhmään voi laittaa kuvia ryijyistä ja pyytää tunnistusapua.
...
Tällaisia koriste-esineeksi tarkoitettuja vuosilautasia näyttäisi valmistetun useampina vuosina. Esimerkiksi Astiaparatiisi-sivustolla kaupataan vuoden 1981 lautasta hintaan 45 euroa. Samoin vuoden 1990 lautasen (design Heidi Heinola) hinnaksi on asetettu 45 euroa.
Sivusto käyttää niistä nimitystä "Talvi, seinälautanen". https://www.astiaparatiisi.fi/kotiseina4.htm
Goodwill-sivustolla vuoden 1991 lautanen (design Stina Asikainen). Valmistaja tuntematon. https://goodwill.fi/kauppa/tuote/seinalautanen-jossa-koira-kavelee-mets…
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
Helsingin kaupungin kirjaston Plussa-aineistotietokannasta löytyy jokunen Hannu Virtasen levy:
Kulkuripojat, Tähdet ja toi kirkas kuu, 1990; Kulkuripojat, Aalijummat, Finnlevy, Helsinki, p1984; Suomen Miesorkesteri, Hoija, Olarin Musiikki, S.l., c1995; Suomen Miesorkesteri, Suomen Miesorkesteri / kaikki säv. Hannu Virtanen, Olarin Musiikki, Espoo, cop. 1993.
Voisit ehkä myös tiedustella diskografiaa Suomen Miesorkesterin levyjä julkaisevasta yhtiöstä, Olarin Musiikista (Ellipsikuja 3 A-B, 02210 Espoo, Puh. (09) 8813 227, Fax. (09) 8043469, http://www.sjoki.uta.fi/%7Elatvis/levyyht/olarin.html).
