Voisi kuvitella että kuva olisi osa Poliisilaitoksen kampanjaa. Ota yhteyttä Poliisimuseoon http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/pages/469E32C1… . Siellä luvattiin tehdä haku tietokannoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Kirjastot asettavat aineistoa "ei saatavana, ei varattavissa" -tilaan pääosin silloin, kun kirjasto menee pidemmäksi aikaa kiinni esimerkiksi remontin, muuton tai muun syyn takia, eikä kokoelma ole käytettävissä. Merkintä poistetaan, kun aineisto on jälleen asiakkaiden saatavilla. Tilannetta voi seurata verkkokirjaston tiedonhakutoiminnon kautta.
Välillä kirjoja joudutaan poistamaan vaikkapa niiden huonon kunnon takia, eivätkä ne tule enää lainattaviksi. Tällaisessa tilanteessa kannattaa varmistaa verkkokirjastosta, onko teosta saatavilla muissa Vaski-kirjastoissa, tai ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Hei!
Ennen varauksen lähettämistä olet varmasti valinnut haluamasi noutokirjaston. Sen jälkeen voit painaa lähetä-nappulaa, minkä jälkeen järjestelmä varaa sinulle haluamasi aineiston. Varauksen jälkeen järjestelmä ilmoittaa sinulle varauksen onnistumisesta. Varaustietosi voit tarkistaa Omat tietoni -kohdasta Helmetin-aineistotietokannan etusivulta. Sieltä voit myös tarkastaa varauksen teko-ohjeet. Jos varauksen teossa on ongelmia, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen, joka auttaa Helmet-järjestelmän käytössä. Helmet-järjestelmään liittyviä kysymyksiä voi lähettää Helmet-etusivulla olevan Palaute kohdan kautta.
Olen yrittänyt etsiä The long goodbye -kappaleeseen nuotteja, mutta kovin helposti ne eivät ole löydettävissä. Olen nyt käynyt läpi oman kirjastomme lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannan sekä lukuisia muita suomalaisia kirjastoja. Yritän vielä selvittää, josko nuotteja löytyisi ja laitan sinulle viestiä vielä tällä viikolla.
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
Kyseisessä elokuvassa esiintyvää Kaartin soittokuntaa ei ole kreditoitu tarkemmin kapellimestari Raine Ampujaa lukuunottamatta.
Elokuvan kuvausajankohta on touko-kesäkuu 1992, joten tämä voisi auttaa tiedon paikallistamisessa.
Tieto voisi löytyä Kaartin soittokunnasta tai esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kautta.
Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
Runo on Paavo Haavikon ja alkaa "Minä olen nähnyt silmät jotka ovat nähneet miehen jonka silmät ovat nähneet silmät." Stalin ja krokotiili esiintyvät myös runossa.
Runo löytyy Haavikon kokoelmista Runot 1949-1974 (1975) ja Tyrannin ylistys: runot 1970-1981 (1994). Molemmat kokoelmat voi lainata Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi/
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Myersin teoksen lisäksi yksi
ruotsinkielinen teos tästä aiheesta (Blake, Henry N.: Tala med hästar).
Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.jkl.fi/kirjasto/ kohdassa aineiston haku ja
varausten teko voit kokeilla yhdistelemällä hakusanoja etologia, eläimet,
lemmikkieläimet,viestintä, käyttäytyminen. Näillä loytyy useita aihetta sivuavia teoksia.
Internetin eri hakupalveluita käyttämällä löytyy lukuisia sivuja hakusanoilla pets, animals,
telepathy. Esimerkiksi seuraavat
http://www.globalpsychics.com/lp/Animalstalk/menu.htm
http://www.joanranquet.com/animal_communication_index.asp
http://www.cyberark.com/animal/telepath.htm
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille:
Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola).
Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna.
Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille.
Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni.
Tuliainen...
Paras vaihtoehto lienee Marokko. Sieltä Saharan aavikolle pääsee ainakin Marrakechista, Fesistä ja Casablancasta: https://www.kimkim.com/ab/getting-to-sahara-desert
Ulkoministeriö luokittaa Marokon perusturvalliseksi: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o#M
Matkatoimistot osaavat varmasti kertoa lisää.
Toivottavasti näistä lukuvinkeistä löytyisi mieluista luettavaa:Historiallisia romaaneja:Atwood, Margaret: Alias GraceShipstead, Maggie: Great CircleSullivan, Mark: The Last Green Valley Fantasiaa:Gaiman, Neil: StardustGrossman, Lev: The MagiciansMiller, Madeline: CirceYarros, Rebecca: Empyrean-sarjaRead, Shelley: Go as a RiverRothfuss, Patrick: The Name of the Wind ja The Wise Man's FearShannon, Samantha: The priory of the orange treeHistoriallista fantasiaa edustaa puolestaan Diana Gabaldonin Outlander -sarja.Myös Patricia Harmanin, Natasha Lesterin, Hilary Mantelin, Heather Morrisin, Maggie O'Farrellin ja Fiona Valpyn historialliset romaanit ovat suosittuja. Fantasian puolelta vinkiksi vielä Ursula Le Guinin, Robin...
Kyseessä lienee Eeva Kilven runo, joka alkaa Kun sinun tulee ikävä minua... Runon on julkaisut ensimmäisen kerran kokoelmassa Animalia (1987). Voi lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000.
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli...
