Marimekon sivuilla olevasta Maripediasta, jossa voi tutustua eri kuoseihin, ei löytynyt mallia kyseisellä nimellä. Lähetin kysymyksesi Marimekon asiakaspalveluun, mutta valitettavasti heidänkään arkistoissaan ei ollut tietoa mallista.
Lisäys 27.7.2023: Marimekon asiakaspalvelu oli tutkinut arkistojaan tarkemmin ja tieto löytyi. Tässä vastaus: "Arkistojemme mukaan Kitaku on ollut Mika Piiraisen suunnitteleman mekon nimi, joka on kuulunut mallistoomme vuonna 2007."
Lähteet:
Marimekko.com. https://www.marimekko.com/fi_fi/
Löydät tietoa myyjän vastuusta asuntokaupassa Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi Valitse kohta: Tietoa eri aiheista/asuminen
Samalta sivustolta löytyy myös asuntokaupan lainsäädäntöä:
Asuntokauppalaki (843/1994)
Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000)
Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000)
Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (130/2001)
Myyjän vastuusta on myös teoksessa
Listoheimo: Uusi kiinteistönvälittäjän käsikirja.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Ammattilainen osaa kaataa puut niin, ettei tämän pitäisi vaikuttaa muihin lähellä oleviin puihin. Puut voidaan kaataa myös pala palalta latvasta alkaen nostolavaa apuna käyttäen.
Uusia puita istutettaessa kannattaa ottaa huomioon vanhojen koivujen suuret juuret, joita on aika laajalti puun ympärillä. Suuri koivu myös imee maasta satojakin litroja vettä yhden kesäpäivän aikana, joten uudet puuntaimet ovat helposti vaarassa kärsiä kuivuudesta.
Asiantuntijaneuvoja voisit saada puulajeihin ja puuvartisiin kasvilajeihin erikoistuneelta Dendrologian seuralta:
http://www.dendrologianseura.fi/
Ainakin vuonna 1983 on julkaistu Tim Powersin kirjoittama tieteisromaani nimeltään Anubis Gates, joka on Jukka Jääskeläisen suomentamana ilmestynyt nimellä Anubiksen portit (linkki kirjan tietueeseen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1461433).
Kirjassa aikamatkustajat tunnistavat menneisyydessä toisensa siitä, että he viheltelevät julkisilla paikoilla Beatles-sävelmiä, joista ainakin Yesterday on mainittu kirjallisuuskeskustelusivustoilla.
Lähteet:
TV Tropes: https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/TheAnubisGates (Luettu 20.3.2023)
The Straight Dope Message Board: https://boards.straightdope.com/t/whats-your-favorite-science-fiction-storyline/48856/8 (Luettu 20.3.2023)
Metafilter-...
Oiva teos aiheesta on esimerkiksi Minna Kilkin toimittama Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006). Jonkin verran tietoa kaupunkilaispiioista löytyy myös Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamasta kirjasta Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS, 2006). Viipurilaispalvelijoista kertoo Terttu Sallisen Vie männessäs - tuo tullessas : palvelusväkeä 1920- ja 1930-luvun Viipurissa (Karjalan kirjapaino, 1996).
Anni Polva syntyi Pietarissa 6.1.1915. Hänen kuvansa löytyy netistä, sivulta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html. Lisäksi hänestä kerrotaan sivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Anni Polva on itse kirjoittanut elämästään neljä kirjaa: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa ja Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani. Lisäksi kannattaa vilkaista teoksia Suomen kirjailijat 1945-1980 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Valitettavasti ei ole, ei myöskään muissa kirjastoissa. Yoshihiro Takahashin sarjakuvia ei ole ainakaan vielä käännetty suomeksi. Hopeanuoli-dvd kuuluu Pasilan ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kirjastoissa on myös Hopeanuoli-videoita, jotka ehkä ovatkin sinulle jo tuttuja. HelMet-aineistohaun avulla voit katsoa mitä aineistoa kirjastoista löytyy. Tässä on linkki HelMetiin: http://www.helmet.fi/
Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html
Olisiko kysymäsi kirja tämä :TEKIJÄ MERILUOTO, AILA, kirjoittajaTEOS ATELJEE KATARIINA / AILA MERILUOTOJulkaisutiedot 1965Siinä on ainakin pieni käsintehty Surku-niminen peikko ja muita vastaavia.
Kotikuntasi kirjastosta Sean Hepburn Ferrerin kirjoittamaa Audrey Hepburn - An elegant spirit -kirjaa ei löydy, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, kuten esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta, kirja löytyy.
Voit saada kirjan luettavaksesi siten, että se lainataan kaukolainaksi kotikuntasi kirjastoon. Kaukolainausta varten sinun pitää ottaa yhteyttä kotikuntasi kirjastoon joko puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä kirjastossa.
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Tehkää hankintatoivomus Espoon kaupunginkirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
HelMet-kirjastoista löytyy monenlaisia kirjoja somalin kielellä.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun kaksi tähteä (**) ja valitset pudotusvalikosta kieleksi "somali", saat listan kaikista somalinkielisistä teoksista, joita HelMet-kirjastoissa on. Listassa on lisäksi myös mm. somalinkielen oppikirjat ulkomaalaisille. Jos haluat etsiä vain somalinkielisiä oppikirjoja, kirjoita hakulaatikkoon "oppikirjat" ja ja valitse kieleksi "somali". Oppikirjat ovat lähinnä äidinkielen oppikirjoja.
HelMet-hakuun pääset alla olevasta linkistä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia.
Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista.
Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla jämsänkoskelaisen opettajan Kaarlo Isomäen Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä (Edistysseurojen kustannus, 1920).
Isomäkeä syytettiin punakaartilaisuudesta, vaikka näyttöä asiasta ei ollut, ja hänet lähetettiin vankileirille. Isomäen onnistui kuitenkin paeta metsään, missä hän piileskeli 91 vuorokautta.
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141
