Suomenkielistä tietoa tästä muistiinpanomenetelmästä ei löytynyt. Muista menetelmistä ja tekniikoista tietoa esim. peda.fi-, studentti- ja Opetushallituksen sivuilta:
https://peda.net/kontiolahti/kontiolahden-koulu/oppiaineet/erityisopetus/testisivu/mtko-h:file/download/2f484aa9f35d8784c846ed63f061e2203359f53b/Muistiinpanojen%20tekemisen%20k%C3%A4sikirja%20oppilaille.pdf
https://studentti.fi/opiskelutekniikat/cornell-tekniikka/
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/118515_muistiinpanot.pdf
Monista opiskelutekniikan kirjoista voi myös löytyä tietoa muistiinpanojen tekemisestä. Alla linkki Helmet-kirjastojen opiskelutekniikkaa käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%...
Tämä matka on Eeva-Liisa Mannerin runokokoelma vuodelta 1956.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51586
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3582291
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Pirjo Mannisesta on erittäin niukasti tietoa saatavissa. Tietoja ei löytynyt kirjailijamatrikkeleista. Ainoastaan Suomen kirjailijat 1945-1980 kertoo lyhyesti henkilötiedot ja tuotannon. Kyseisen kirjan löydät ainakin Vantaan kirjastojen käsikirjastoista.
Aleksi-tietokannasta löytyi yksi artikkeliviite:
Hämäläinen, Helena: Muistojen puutarhassa : vierailulla Pirjo ja Jaakko Mannisen asuttamassa Anni Swanin...(ET-lehti 1998:7, s.4-8). Muista tietokannoista (Linda, Arto) ei löyynyt mitään.
Suomen kirjailijat-kirjan mukaan Pirjo Manninen on ollut Suomen kansallisteatterin tiedottajana v. 1978, tosin saattaa olla jo eläkkeellä. Kannattaisiko ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä tai Kirjayhtymä- kustantamoon? Kirjojen osalta ainakin Vantaan...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mainittu teos,
Kokous-ja kongressipalvelut, ja se on tällä hetkellä lainassa. Turun kaupunginkirjasto ei tee kaukolainoja mikäli ko. materiali löytyy omista tai jonkun toisen turkulaisen kirjaston kokoelmista. Tämä mainittu kirja sisältyy myös esim. Turun Yliopiston, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin.
Leila Pölkky-Pieskältä on Fennican mukaan ilmestynyt 6 kirjaa: Kaunista kotiin kudontamalleja ohjeineen, 1992, Kudo itse kauniit matot, 2006, Kudo kangasta, 1984, Poppanakirja: käsityömalleja ohjeineen, 1986, Raanu- ja mattokirja: 51 mallia ja työohjetta, 1980, Venla kodin suuri käsityökirjasto : 4 : Kankaankudonta, liinat, verhot, pitsit, 1984.
Kaikki kirjat sisältävät perinteisiä kangaspuilla tehtäviä kudonnaisia, en löytänyt kirjoista poikkeavia valmistustapoja.
Jospa tekijä olisikin joku muu?
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa Saima Harmajasta.
Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.
Arkiston nimi: Saima Harmajan arkisto ; Määrä (hm): 0,51
Tietosisältö: Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia.
Hakemisto: Pääkortisto ja arkistoluettelot.
Käyttöehto: Aineistossa ei ole käyttörajoituksia
Käyttökopiot:...
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Sähköpostin suojaamista koskeva artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.mbnet.fi/jutut/kolumnit/kol_199707.html
Lisäksi tietoturvaa yleisesti koskeva sivusto on osoitteessa
http://www.telmo.fi/arkisto/tiveke/turva/turva-2.htm
Lisää sähköpostin suojaamista käsitteleviä sivuja voi etsiä esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com
Hakusana voi käyttää esim. sähköpostin suojaaminen.
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
Jotta konsertista tehtyä tallennetta voisi laillisesti levittää julkisesti, pitäisi sekä sävellysten (Teosto) että esittäjien (Gramex) osalta hankkia ns. mekanisointilupa. Sitä tarvitaan normaalisti kaupallisten äänitteiden valmistamiseen, mutta jos teokset eivät ole opinnäytteessä sitaattioikeuden perusteella, niiden levittämiseen tarvitaan lupa.
Tilanne on hiukan toinen, jos tämä opinnäytteen liitteenä oleva tallenne on tehty kaikkien asianosaisten luvalla ja tieten. Kun tallennetta ei ole tehty kaupalliseen levitykseen, pelkkä lupa riittänee käyttämiseen opinnäytteen yhteydessä.
Jos lupia ei ole pyydetty eikä niitä haluta ryhtyä pyytämään, kirjasto voi ratkaista asian ottamalla äänitteen erilleen kirjallisesta työstä ja laittamalla vain...
