Hei!
Angelica-nimen lähtökohtana on kreikan kielen sana angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa ja enkeliä. Nimen muita muotoja ovat mm. Angela, Angelika, Angelique ja Angelina, jotka ovat tavallisia nimiä eri kielissä. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja(WSOY, 1999).
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
"Karstulan laulu" -nimistä kappaletta ei valitettavasti löydy Jyväskylän kapunginkirjaston kokoelmasta; ei myöskään muista maakuntakirjastoista, joista sitä olisi voinut pyytää kaukolainaksi.
Karstulan kirjaston kokoelmasta sen sijaan löytyy levynä ja kasettina "Kaipaan karstulaa/Karstula soi 2", jossa etsimämme kappale on. Ohessa kirjaston yhteystiedot:
http://karstula.kirjas.to.
Puh: 014-4596635
e-mail: kirjasto@karstula.fi
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelu voi myös tiedustella Karstulasta, voivatko he lähettää levyn tai kasetin Jyväskylään, jos kysyjä asuu Jyväskylässä. Ottakaa kaukopalveluun yhteyttä, olkaa hyvä. Yhteystiedot:
Puh. 014-624433
e-mail: kauko.palvelu@jkl.fi
Kirjasto 10:ssä ja Kallion kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua, johon voi palauttaa lainattua aineistoa sulkeutumisajan jälkeen.
HelMet-palvelusivustolta voit tarkistaa, missä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on palautusluukku. Lista näistä kirjastoista löytyy klikkaamalla palkkia "Kirjastot ja palvelut", josta löytyy pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Vieska-sanan alkuperää on selvitetty varsin perusteellisesti Ylivieskan kirja nimisessä teoksessa s. 35-36, josta seuraavia lainauksia.
Vieska-sanan alkuperästä on esitetty useita teorioita. Viessoa- eli viessata -verbi tarkoittaa miettiä, tuumia. Toisen teorian mukaan Viessominen on myös sauvomistapa, jolla asukkaat tulivat Ylivieskaan ja Alavieskaan.
Kolmas teoria lähtee siitä, että Ylivieskan alueella ennen asuttamista liikkuneet lappalaisetja heidän poronsa olisivat jättäneet maastoon jälkiä, joista seutu olisi saanut sittemmin nimensä. Vieska-sana näet tarkoittaa poron kaivamaa jäkäläkuoppaa, paikkaa jossa poro kaivaa jäkälää ja aluetta missä porolauma on laiduntanut. Kalajokilaakson oloissa vieska on tarkoittanut poropolkua tai...
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
"Mondragonoidinen" David Foster Wallacen Päättymättömässä riemussa viittaa Incandenzan perheen äitiin Avriliin, jonka tyttönimi on Mondragon. Halin "mondragonoidinen nenä" (s. 31) on siis sellainen, jossa on nähtävissä hänen äitinsä puoleiselle suvulle ominaisia piirteitä.
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino...
Hei!
Ilmeisesti kyseessä on Henry Theelin esittämä kappale, joka alkaa sanoilla: "Kaukana kätköissä metsäisen maan...", sanat Kullervo.
Intensiivisenkään haun jälkeen en löytänyt mistään sanoitusta, mutta CD-levyltä kappale "Kuunvirran sillalla" löytyy kyllä.
Henry Theel: Unohtumattomat 2, Fazer 4509-98327-2
Tuon CD-levyn voi varata Turun pääkirjastosta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.helmet.fi voit tehdä haun teoksen aiheella ja kirjoittaa hakusanaksi asp. Näin löydät suomen kielellä esimerkiksi teokset:
- Peltomäki: CGI- ja ASP -ohjelmointi. Jyväskylä : Teknolit, 2000.
- Wille: Active server pages trainer : tietokantaohjelmointi internetissä. Helsinki : Edita & IT Press, 2000.
Hakusanalla asp.net löydät esimerkiksi teokset:
- Inkinen: ASP.NET. Jyväskylä : Docendo, 2003.
- Martin & Tomson: ASP.Net. Helsinki : Edita & IT Press, 2002.
Netistä löydät hyvät suomenkieliset perusohjeet ASP-ohjelmoinnista sivulta http://www.internetix.fi/atk-tuki/opinnot/asp/ . Englannin kielellä hyvät ohjeet löytyvät sivulta http://www.asp.net/Tutorials/quickstart.aspx .
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Hei,
kiitos kysymyksestäsi.
Ahvenanmaan suurin järvi ei olekaan ihan selkeä juttu. Järviwikin mukaan suurin on Vandöfjärden. Se on kooltaan 521,72 hehtaaria. Järviwikin tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä.
Info Pohjolan mukaan suurin järvi on kaksoisjärvi Västra Kyrksundet ja Östra Kyrksundet. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu.
Ero voi johtua siitä, että Vandöfjärden voidaan tulkita myös merenlahdeksi. Näin mainitaan Suomen ympäristökeskuksen sivulla.
