Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä...
Lohikaloja on 66 lajia. Suomen lohikalastoon kuuluu yksi haukilaji, yksi kuorelaji ja 13 lohien heimon lajia (lohi, taimen, nieriät, siiat, muikku ja harjus).
Suomen eläimet (osa 3) -kirjan mukaan lohikaloilla on kaikilla selvä yhteinen tuntomerkki: rasvaevä.
Emme ikävä kyllä löytäneet Saima Harmajan runoutta italiaksi. Kävin läpi kaikki mahdolliset hakutavat ja käytin hyväksi myös italialaisia hakukoneita, mutta tuloksetta. Usealta italialaiselta sivulta löytyi kyllä muutaman virkkeen verran tietoa Harmajasta. Löysin myös italialaisen sivuston, jolla oli Harmajan runoja lausuttana suomeksi: http://www.logospoetry.org/
Erikoisin löytö oli erään Harmajan runon esperanto-käännös, joka löytyy osoitteesta http://donh.best.vwh.net/Esperanto/Literaturo/Poezio/kreado/printempou…
SKS:n ylläpitämässä suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokannassakaan ei ollut mainintaan italiankielisistä käännöksistä. Tietokantaan voit tutustua osoitteessa: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Muistaapa hyvinkin. Tämähän se on:
http://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ
Laila Kinnunen - Kurkota kuuhun
TV ohjelmasta Jojo 1968
Alkuperäinen nimi Swinging on a star
Säveltäjä Jimmy Van Heusen
Alkuperäiset sanat Johnny Burke
Kääntäjä Puhtila Sauvo
Vastaus selviää aika helposti oheisen linkin tekstistä:
https://operight.fi/artikkeli/vapaa-kaytto/klassikkosatujen-kaytto
”Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Esimerkiksi Grimmin sadut on koottu ja muokattu vanhoista kansantarinoista 1800-luvulla eivätkä ne ole enää suojattuja. Grimmin sadut ja muut vanhat kansantarut kuuluvat vapaasti käytettävän aineiston piiriin. Niitä voi kääntää ja muokata vaikka peleiksi myös kaupalliseen käyttöön. Suomenkielisiä käännöksiä käytettäessä tulee varmistaa, että myös kääntäjän tekijänoikeus on päättynyt. Lisäksi satukirjojen kuvitusten tekijänoikeus voi olla vielä voimassa.”
Tekijälle kuuluu myös moraalisia oikeuksia kuten isyysoikeus eli oikeus tulla...
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Sarja oli nimeltään Herra sisäkkö. Sarjassa oli 22 osaa ja niistä ensimmäinen esitettiin MTV:n ohjelmistossa 4.10.1991 klo 19.55.
https://www.imdb.com/title/tt0098939/
Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat:
Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää
Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti
Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila
Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä...
Yli-intendentti Adelcrantzin Vaasan hovioikeudelle suunnittelema talo muutettiin 1860-luvulla Mustasaaren kirkoksi. Sen lisäksi hänen piirustustensa mukaan Suomessa toteutettiin ainakin kaksi alun perinkin kirkoksi tarkoitettua rakennusta, Munsalan kirkko ja Kokemäen kirkko. Munsalassa seurakunta oli teettänyt omat piirustuksensa muurarimestari David Olanderilla, mutta niitä ei ollut Tukholmassa hyväksytty. Kirkon rakensi Adelcrantzin vuonna 1775 signeeraaman suunnitelman mukaan Jaakko Rijf vuosina 1777–87. Kokemäen v. 1786 valmistunut kivikirkko on yksi harvoista "lähes suunnitelmien mukaan rakennetuista varhaisen virastoarkkitehtuurin tuotteista".J. Viisteen mukaan myös 1600-luvulla rakennetun Uudenkaupungin vanhan kirkon vuonna 1775...
Mitään prosenttilukuja en voi valitettavasti esittää. Kysymyksesi on sen tyyppinen, että siihen pitää etsiä vastausta mahdollisesti useammastakin lähteestä, esim. seuraavista teoksista:
Mäkiö, Leena: Lukion oppilaiden tiedonhankinta esitelmän teon yhteydessä, Tampere, 2000.Opinnäyte: Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos, informaatiotutkimus. Internet-yhteys, WWW-selain, Adobe Acrobat Reader. MUU ILMIASU: Julkaistaan myös paperimuodossa. http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=8396 HTML ja PDF
Luku- ja tiedonhallintataidot 2000, 1999
Niinikangas, Liisa: Information skills of young people, 1999
Hakala, Marita: "En kävis vaikka nurkalle tulis" : Alajärven 14-vuotiaat kirjaston käyttäjinä ja ei-käyttäjinä,...
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Nielaistu purukumi poistuu elimistöstä niin kuin mikä tahansa suun kautta nautittu ravinto. Vaikka se voi olla vaikeasti poistettavaa hiuksista, vaatteista tai kengänpohjasta, se ei takerru samalla tavalla mahalaukun seinämään tai suolistoon.
Uskomus siitä, että purukumi säilyy elimistössä seitsemän vuoden ajan, tuntuu olevan laajalle levinnyt - ja usein kumottu. On hämärän peitossa, mihin tällainen ajanmääritys perustuu. Kenties selitys on yksinkertaista lukusymboliikkaa: seitsemän on sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä kulttuureissa eniten käytetty luku, joka toisinaan merkitsee ylimalkaisesti suurta lukumäärää.
Gastroenterologi David E. Milov kollegoineen on vuonna 1998 julkaissut Pediatrics-lehdessä...
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi...
