Opinnäytteen tekijä saa työlleen samanlaisen suojan kuin mikä tahansa omaperäinen kirjallinen teos. Työn pitäisi olla hyvin kaavamainen ja/tai selkeä plagiaatti, että se ei suojaa saisi.
Laki takaa opinnäytteen tekijälle normaalin suojan. On kuitenkin mahdollista, että oppilaitos allekirjoituttaa kaikilla opinnäytteen tekijöillä sopimuksen, jonka nojalla tekijä on velvollinen luovuttamaan teoksestaan kappaleen laitoksen kirjastoon tms. Tähän ei ole pakko suostua, mutta odotettavissa lienee silloin hankaluuksia muissa asioissa. Automaattisesti ei opiskelijan tekijänoikeus kuitenkin katoa minnekään vain siksi, että hänen kirjallista teostaan kutsutaan opinnäytteeksi.
Heikki Poroila 15.5.2013
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste.
Eepos-kirjastojen kokoelmissa ei ole Helismaan kirjaa Lentomatka seikkailuun. En löytänyt kirjasta lainattavaa kappaletta muistakaan kirjastoista. Sitä on olemassa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa, mutta kumpikaan ei ole lainattava kappale.
Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980...
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Iniön historiasta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Iniö skärgårdskommuns historia
Eklund: Promenad bland iniöbor
Holmroos: Saariston salaisuuksia
Dahlbacka: Vår hembygd Åbolands skärgård = Kotiseutumme Turunmaan saaristo
Isojakokartassa vuodelta 1884 tai vuoden 1909 kartassa Furnäsissä ei näy taloa, kuten ei myöskään vuoden 1968 kartassa.
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta . Vasemalla ylhäällä lukee Vastausten arkisto. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Tässä ydinkohdat yhdestä aiemmasta vastauksesta:
"Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja...
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joiden avulla voi kasvattaa itsetuntemustaan. Sodankylän kirjastosta löytyy esimerkiksi Markku Ojasen kirja Minä ja muut : itsetuntemuksen kirja (Kirjapaja 2011)
http://www.sompionkirjasto.fi/
Kyyti-kirjastojen sivulta löytyy lahjoituksia koskeva ohje
http://www.kyyti.fi/palvelut/lahjoitukset
Lahjoitukset
Kaikki Kyyti-kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina vastaanotetaan kirjoja ja äänitteitä (cd-levyjä, LP-levyjä). Kuvatallenteita (dvd ja blu-ray) ei oteta vastaan tekijänoikeussyistä.
Lahjoittaja toimittaa itse aineiston kirjastoon. Kirjasto ei käy lahjoittajan luona arvioimassa tai valitsemassa aineistoa. Suuremmat lahjoitukset otetaan vastaan vain etukäteen sopimalla.
Lahjoitettu aineisto on lahjoituksen jälkeen kirjaston omaisuutta. Kukin kirjasto päättää itse omien aineistovalinta- ja varastointiperiaatteidensa puitteissa sen, miten saatu materiaali sijoitetaan kirjaston kokoelmiin....
ARTO-artikkeliviitetietokannasta löytyi 26 ja tieteellisten kirjastojen LINDA-tietokannasta n. 10 viitettä asiasanoilla pelot - hammashuolto, pelot - hampaidenhoito, dental anxiety. Artikkelit olivat lähinnä Suomen hammaslääkärilehdestä useiden vuosien ajalta, myös julkaisusta Organon dentale.
Uusin teos aiheesta on Dental fear / Heikki Murtomaa (ed.), 1999.
ALEKSI-artikkelitietokannasta löysin 26 viitettä eri julkaisuista. Internetissä osoitteessa http://www.hammasll.fi/hamhoipelko.htm ja http://www.kolumbus.fi/sepankad/pelkopois.htm oli potilaille suunnattua hammaslääkäripelkotietoutta. Suosittelen pistäytymistä lähimmässä kirjastossa, jossa tiedonhaku voidaan tehdä yllämainituista tietokannoista.
Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Kysymääsi Hannu Tenhomaan kirjaa en löytänyt kirjakauppojen verkkosivuilta, enkä käyttämistäni verkkoantikvariaateista (antikka.net). Se löytyy kuitenkin Muhoksen kunnankirjaston maakuntakokoelmasta, https://finna.fi/Record/outi.350449 . Voit olla suoraan yhteydessä Muhoksen kunnankirjastoon esimerkiksi soittamalla numeroon 044 4970 409 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@muhos.fi
Kirjaa voi myös tiedustella Oulun seudun antikvariaateista.
Ystävällisin terveisin,
Tietosuojasyistä saat tietoosi oman kirjastokorttisi numeron ainoastaan kirjaston asiakaspalvelusta henkilötodistusta vastaan.
Jatkoa ajatellen suosittelen lataamaan Helmet-kirjastojen Taskukirjasto-sovelluksen mikäli omistat älypuhelimen. Näin sinulla on aina kirjastokorttisi numero ja viivakoodi mukanasi. Sovellukseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Taskukirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.
Laissa on säännökset lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lain mukaan tutkijan on ennen tutkimusluvan pyytämistä saatava tutkimussuunnitelmastaan myönteinen lausunto asianomaiselta eettiseltä toimikunnalta.
Muussa tutkimuksessa tutkimuslupamenettelyt vaihtelevat aloittain ja kunnittain. Opinnäytetöiden tekijät eivät voi yksinään hakea tutkimuslupaa, vaan siihen tarvitaan myös työn ohjaajan tai laitoksen johtajan hyväksyntä. (Tutkimus ja sen raportointi, 1992, s. 32) Kouluissa tutkimuslupaan tarvitaan koulutuslautakunnan suostumus, ja se edellyttää tutkimussuunnitelman esittämistä(Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita, 2000, s. 159). Tutkimusluvan myöntämisestä voi olla säännökset esim. kunnallisissa johtosäännöissä.
Tutkimusluvan pyytäminen...
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
